UPMMetsä

Metsänlannoituksen hyödyt, tuotto ja ympäristövaikutukset

Metsänlannoitus on tuottava sijoitus, joka lisää puuston kasvua hyvin hoidetuissa metsissä merkittävästi. Lannoitus on myös ilmastoteko, sillä kasvava metsä on hiilinielu. Lannoituksen oikea ajankohta on tavallisesti harvennuksen jälkeen sekä silloin, kun metsän päätehakkuuseen on vielä tovi.

Kolme merkittävintä etua metsälannoituksesta:

manty-tukkeja.jpg

1. Lisää tuottoa

Kasvu lisääntyy 2—6 kuutiota vuodessa hehtaarilla, jolloin metsän kiertoaika ja harvennusväli lyhenevät. Puusto järeytyy nopeammin ja arvokkaan tukkipuun määrä lisääntyy. Saat jopa 15–20 prosentin vuotuiset lisätuotot metsästäsi.

vuoristomaisema-metsa.jpg

2. Lisää hiilinieluja

Lannoittaminen on ilmastoteko, sillä lannoitettu metsä voi vaikutusaikanaan sitoa jopa 10 000 kg enemmän hiiltä per hehtaari kuin lannoittamaton.

puolukat.jpg 
3. Lisää metsän terveyttä

Ravinnepuutoksia paikkaava tuhkalannoitus vaikuttaa jopa 30 vuotta. Terve, hyvin kasvava metsä kestää paremmin taudinaiheuttajia ja tuholaisia. Lannoitus kasvattaa myös marja- ja sienisatoja.

Miten metsänlannoitus tehdään?

Metsälannoitus voidaan toteuttaa joko helikopterilla lentolevityksenä tai metsätraktorilla maalevityksenä. Pienemmille alueille voidaan levittää nestemäistä booria myös paineruiskulla.

Helikopterilannoitus on nopea ja tehokas lannoitusmenetelmä, joka sopii monenlaisiin kohteisiin. Lentolannoitus voidaan tehdä myös sellaisille maille, joissa ei maalannoitusta voi tehdä joko kelirikon tai heikosti kantavan maapohjan vuoksi. Laajakin lannoitus voidaan tehdä muutamassa tunnissa. Jos oma alue ei ole suuren suuri, mutta lentolannoitus kiinnostaa, kannattaa tiedustella UPM:n yhteislannoituksista paikalliselta metsäasiakasvastaavalta. Mitä useampi metsänomistaja on mukana yhteishankkeessa, sitä kustannustehokkaammin lentolannoitus voidaan tehdä.

Metsätraktorilla tehtävä maalevitys sopii etenkin kohteisiin, joissa onnistuu puiden kesäkorjuu. Maalevitystä varten tarvitaan nimittäin ajouraverkosto ja kantava maa. Maalevitys on kustannustehokasta myös pienemmillä alueilla.

Kustannuksia pohtiessa on kuitenkin hyvä muistaa, että metsälannoituksen voi vähentää verotuksessa tavallisena metsänhoitomenona yhtenä vuonna. Metsäasiakasvastaavasi laatii sinun metsällesi parhaiten sopivan lannoitussuunnitelman ja selvittää puolestasi myös mahdollisuutesi saada valtion Kemera-tukea terveyslannoitukseen.

Miten metsänlannoitus vaikuttaa ympäristöön?

Lannoituksella maaperään lisätään ravinteita, jotka lisäävät metsän terveyttä ja puuston kasvua. Yhdellä metsälannoituksella lisäkasvua voi saada noin 15—20 kuutiometriä hehtaarille.

Kivennäismaiden kasvatuslannoituksissa mänty- ja kuusimetsiin levitetään typpeä sekä muita puiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavia ravinteita.

Terveyslannoituksissa puolestaan levitetään tuhkalannoitetta tai boorilannoitetta. Terveyslannoitukselle on usein tarvetta esimerkiksi turvemailla, joissa puuston kasvua rajoittaa kaliumin, fosforin tai boorin puute.

 

Kun kasvatuslannoituksessa käytettävä metsälannoite on turvallinen ja laadukas, puu pystyy hyödyntämään maaperään lisätyn typen mahdollisimman hyvin eikä typpeä jää maahan ylimäärin. Tämä on puun kasvun ja ympäristön kannalta tärkeää. Metsänlannoituksesta syntyvä puuston lisäkasvu sitoo moninkertaisesti sen hiilidioksidin, jonka lannoitteen valmistaminen vapauttaa.

Tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset ja kiihdyttää typen vapautumista maaperästä puuston käyttöön. Tuhkan käyttö metsän lannoituksessa edistää paitsi puuston kasvua ja hiilensidontaa myös kiertotaloutta, sillä se vähentää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää.

Kasvava metsä on hiilinielu, ja lannoitettu metsä voi sitoa 10 000 kg enemmän hiilidioksidia per hehtaari kuin lannoittamaton. Myös marja- ja sienisadot kasvavat lannoituksen ansiosta. Lannoitetun metsän marjoja ja sieniä voi syödä turvallisesti, vaikka heti lannoituksen jälkeen.

Lannoituksen ravinteet eivät myöskään huuhtoudu vesistöihin, vaan sitoutuvat nopeasti maaperään ja puustoon, kun levityksessä huomioidaan suojavyöhykkeet vesistöihin. Lannoituksia ei tehdä lainkaan pohjavesialueilla, joihin jätetään lannoituksessa aina vähintään 50 metrin suojavyöhyke.

Metsänlannoituksen kannattavuus ja metsän tuotto

Metsänlannoitus on kannattavaa, sillä vanhan nyrkkisäännön mukaan, kun metsän lannoitukseen käyttää yhden euron, sijoitus tuottaa kolme euroa takaisin. Metsänlannoitus lisää puuston kasvua ja nopeuttaa puiden järeytymistä. Kun arvokkaan tukkipuun osuus kasvaa ja puut voidaan hakata useita vuosia aikaisemmin, tulot aikaistuvat ja metsätalouden kannattavuus paranee. Metsänlannoitus onkin nopein tapa lisätä metsän tuottoa.

Hyväkuntoista metsää voi lannoittaa ensiharvennuksesta alkaen. Kun metsälannoitus tehdään noin 6—10 vuotta ennen seuraavaa harvennus- tai päätehakkuuta, on lannoitus ehtinyt vaikuttaa lähes kokonaan. Kasvatuslannoituksen voi toistaa jopa neljä kertaa metsän kiertoaikana. Terveyslannoitus puolestaan korjaa metsän ravinnetasapainoa jopa 30 vuoden ajan.

Metsänlannoitus on paitsi kannattava investointi, myös ilmastoteko. Autamme sinua löytämään metsäsi terveyden ja kasvun kannalta parhaat ratkaisut

metsalannoitus-esimerkkilaskelma-tuotto.JPG
 

Miksi lannoittaisit metsääsi -verkkoluento

Näin sovit metsänlannoituksesta

  • Pyydä tarjous metsänlannoituksesta metsäasiakasvastaavaltasi, asiakaspalvelustamme tai UPM Metsä -verkkopalvelusta.
  • Jos olet kumppaniasiakas, voit maksaa metsänlannoittamista puukauppabonuksilla.
  • Anna meidän hoitaa lannoitus ja hakea puolestasi mahdollista Kemera-tukea.
  • Vähennä lannoituskustannukset puun myyntiverotuksessa.
  • Ansaitse jopa 15—20 prosentin vuotuiset lisätuotot metsästäsi.