UPMMetsä
  • Tietoa ja tapahtumia
  • Metsänlannoitus on tuottava sijoitus: ”Nopein tapa lisätä puun tuotantoa”

Metsänlannoitus on tuottava sijoitus: ”Nopein tapa lisätä puun tuotantoa”

Lannoittaminen on tuottoisinta, mitä hyvin hoidetussa metsässä voi tehdä. Yhteen lannoituskertaan sijoitettu euro palautuu kolmena eurona, ja lannoittaa voi montakin kertaa metsän kiertoaikana.

Metsänlannoitus on tuottava sijoitus: ”Nopein tapa lisätä puun tuotantoa”

– Lannoittaminen on nopein tapa lisätä puun tuotantoa, toteaa UPM Metsän metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. UPM on lannoittanut omia metsiään säännöllisesti jo yli 15 vuoden ajan.

– Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin paljon, erityisesti yksityisillä metsänomistajilla, Schildt sanoo.

Lannoittamisen hyödyistä hänellä ei ole epäilystäkään. Hän arvioi, että kertalannoitus tuottaa 15–20 mottia lisää puuta hehtaaria kohden noin kahdeksassa vuodessa. Tilavuutena lisäys voi olla noin 10 prosenttia, mutta rahallinen tuotto lisääntyy huomattavasti enemmän, koska lannoitus saa osan kuitupuista järeytymään arvokkaamman tukkipuun kokoon seuraavaan harvennukseen mennessä.

– Nyrkkisääntö on, että lannoitukseen pistetty euro tuottaa kolme euroa kahdeksan vuoden kuluttua, Schildt sanoo. Tämä vastaa noin 15 prosentin vuotuista korkoa sijoitukselle. Tuoton voi lunastaa myös aikaistamalla hakkuita.

Typpilannoitus lisää kasvua kivennäismailla

Kun Schildt puhuu kasvatuslannoituksen hyödyistä, hän perustaa laskelmat kivennäismaiden metsiin, erityisesti tuoreiden kankaiden kuusikoihin sekä tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden männikköihin. Karuimmilla mailla kasvua rajoittavat ravinteiden ohella muutkin tekijät, kuten vedensaanti. Kaikkein rehevimmillä mailla puolestaan ravinteita on Schildtin mukaan niin paljon, että lannoittaminen ei tarjoa juurikaan lisähyötyä.

– Ravinteista typpi on suomalaisilla kivennäismailla se kaikkein tavallisin, jolla puiden kasvua voidaan lisätä, toteaa tutkija Mikko Kukkola Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Typpeä on toki runsaasti ilmassakin, mutta puut pystyvät ottamaan sitä vain maasta veteen liuenneina yhdisteinä.

 

Paras tulos pääravinteita yhdistelemällä

Puuaines koostuu pääosin hiilestä ja hapesta sekä pienestä määrästä vetyä. Typpeä on vain puolisen prosenttia kuivasta puusta. Typpi onkin ennen kaikkea ravinne, joka kiertää puussa ja osallistuu yhteyttämiseen klorofyllin eli lehtivihreän rakennusaineena.

– Kun typpeä on tarjolla paljon, yhteyttävä koneisto eli neulasmassa kasvaa männyllä ja kuusella, mikä puolestaan lisää puun kasvua, Kukkola selittää.

Typen ohella puiden kasvua vauhdittavat muut pääravinteet, kuten fosfori ja kalium. UPM antaa fosforilla terästettyä typpilannoitetta etenkin tuoreiden kankaiden kuusikoille, kun taas kuivahkojen kankaiden männiköt ja kuusikot saavat kaliumia.

– Ainahan nämä moniravinnelannoitukset tuottavat jonkin verran parempia tuloksia kuin pelkkä typpi, mutta kivennäismailla on harvemmin varsinaista fosforin ja kaliumin puutosta. Sen sijaan soilla niistä on leimallisesti puutetta, Kukkola sanoo.

 

Terveyslannoitus parantaa puun laatua turvemailla

Fosforin ja kaliumin ohella soilla, siis turvemailla, on monesti puutetta myös hivenaineista, etenkin boorista. Näiden yhdistelmää UPM tarjoaa levittämällä metsiin tuhkaa, jonka vaikutus kestää kymmeniä vuosia.

– Turvemaiden lannoitus onkin lähinnä puutoksia paikkaavaa terveyslannoitusta, kun taas kivennäismailla teemme kasvatuslannoitusta, Schildt kertoo. Tosin UPM ehkäisee boorin puutetta myös kivennäismailla käyttämällä lannoiteseoksia, joihin on lisätty pääravinteiden ohella booria.
Boorin puutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä, jolloin puusta voi tulla monilatvainen tai erityisen oksikas, mikä heikentää tukkipuun laatua ja määrää.

– Puutoksen korjaamiseksi riittää yleensä 1,5–2,5 kiloa booria hehtaaria kohden, siis aivan minimaalinen määrä, Kukkola sanoo. Typpeä lisätään kivennäismaille tavallisesti noin 150–200 kiloa hehtaaria kohden Etelä- ja Keski-Suomessa.

 

Kasvatuslannoitus tuottaa jo harvennushakkuussa

Lannoitteet siis lisäävät kasvua, korjaavat puutostiloja ja parantavat kaiken kaikkiaan puiden elinvoimaa mutta eivät paikkaa metsänhoidon laiminlyöntiä.

– Kyllä lannoite lisää ryteikönkin kasvua, mutta hyötyä siitä on vain silloin, kun se lisää arvokkaiden puiden kasvua, Kukkola huomauttaa. Hänen mukaansa hyväkuntoista metsää voi lannoittaa ensiharvennuksesta alkaen ja lannoituksen voi toistaa pari kolmekin kertaa, aina, kun edellisen vaikutus on ohi. Nopein tuotto lannoitussijoitukselle tulee, kun se tehdään noin 6–10 vuotta ennen seuraavaa harvennus- tai päätehakkuuta. Silloin lannoitus on ehtinyt vaikuttaa lähes kokonaan.

Schildt kehottaa joka tapauksessa odottamaan noin 3–4 vuotta hakkuun jälkeen. Näin puut voivat hyödyntää ensin harvennuksen tuomaa kasvupyrähdystä rungon ja juuriston vahvistamiseen. Sen jälkeen ne kestävät paremmin tuulta ja lumikuormaa, joka tarttuu lannoituksen lisäämään latvusmassaan.

 

Lannoitetun tukkipuun laatu säilyy hyvänä

Jokainen lannoituskerta tuottaa lisäkasvua ja lisää kaikkien seuraavien hakkuiden tuottoa. Mutta mitä kasvatuslannoitus tekee puun laadulle?

– Lannoitus lisää vuosiluston leveyttä, mutta lisäys vaikuttaa hyvin vähän puun tiheyteen eikä käytännössä lainkaan sahatavaran lujuuteen, Schildt sanoo.

Jos taimikoita lannoitettaisiin, lusto levenisi Kukkolan mukaan liikaa ja samalla oksaisuus lisääntyisi ja puun laatu siten heikentyisi, mutta vanhemmassa metsässä tilanne on jopa päinvastainen.

– Karsiutuneiden oksien kyljestyminen voi jopa nopeutua juuri siksi, että kasvu nopeutuu. Pystykarsinta ja lannoitus ovatkin tehokas yhdistelmä, jos halutaan parantaa tukkien laatua, Kukkola sanoo.

Kivennäismaiden kasvatuslannoitus parantaa kasvua merkittävästi. Niinpä sadonkorjuun aikaan saadaan rekan kyytiin enemmän arvokkaita tukkimotteja.

 

Milloin kannattaa lannoittaa?

Kasvatuslannoitus

• Ensiharvennuksen ja päätehakkuun välillä
• 1–4 kertaa metsän kiertoaikana


Terveyslannoitus

• Jos on merkkejä puutoksista, etenkin kasvuhäiriöitä
• Apuna metsäammattilaisten havainnot ja neulastutkimukset

 

Kivennäismailla lannoituksella saadaan kasvuun vauhtia. Terveyslannoituksella varmistetaan metsän häiriötön kasvu. A) Maalevitys onnistuu, kun maa on kantava ja ajouraverkosto valmiina. B) Lentolevitys onnistuu myös vaikeakulkuisille paikoille C) Terveyslannoitus boorinpuutosalueilla hoituu taimikon konekitkennän yhteydessä.

 

Näin saat metsänlannoituksen

Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja sovi metsänlannoituksesta*.

  • Laadimme juuri sinun metsällesi sopivan lannoitussuunnitelman.
  • Lähde mukaan edullisiin yhteislannoituksiimme.
  • Voit vähentää lannoituskustannukset puun myyntiverotuksessa.
  • Voimme selvittää mahdollisuutesi saada valtion kemera-tukea terveyslannoitukseen ja hakea sitä puolestasi.

 

Hae metsäasiakasvastaavien yhteystietoja

 

Pyydä tarjous lannoituksesta

 

*Tarkista palvelun saatavuus alueellasi omalta metsäasiakasvastaavaltasi tai palvelukeskuksesta.

 

Lue lisää metsälannoituksesta