10 x näin saat metsäsi tuottamaan

3. Hyvällä hoidolla tuottoa metsästä

Puun hintaan vaikuttavat esimerkiksi 

• hakkuutapa (onko kyseessä ensiharvennus, kasvatusharvennus vai uudistushakkuu?)
• puulaji
• puuston järeys ja laatu
• se, millaista tavaraa puusta voi valmistaa
• hakattavan alueen koko
• se, voiko metsänhakkuita tehdä vain jäätyneen maan aikana vai koska tahansa
• teiden kunto (voiko metsäautotiellä liikennöidä puutavara-autolla milloin tahansa vai ainoastaan tietyissä olosuhteissa? Entä täytyykö tietä parantaa ennen liikennöintiä?).

Ensimmäisessä kaupallisessa hakkuussa näkyy yleensä metsikön hoitohistoria. Hyvällä hoidolla puusto on järeämpää ja houkuttelevampaa puun ostajalle. Tällöin puukauppa on myös metsänomistajalle tuottavampi. 

4. Verotus määrittää metsästä saatavaa tuottoa 

Kun ostaa metsätilan, kaupasta pitää maksaa varainsiirtovero. Se on 3 % kauppahinnasta. 

Puukaupasta täytyy maksaa pääomatuloveroa. Veron suuruus on 30 %, kun pääomatuloa on enintään 30 000 € vuodessa, ja 34 % sen ylittävältä osalta. 

Jos metsänomistajalla ei ole erillistä verokorttia puunmyyntituloa varten, puun ostaja tekee kauppahinnasta kaavamaisen ennakkopidätyksen. Pystykaupassa se on 19 % ja hankintakaupassa 13 %. Verohallinto tarkistaa veron määrän metsäveroilmoituksen tiedoista. 

Jos puukauppatulot ylittävät vuoden aikana 20 000 €, metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Puukaupassa arvonlisävero on 25,5 %. Metsänomistajan pitää maksaa puun ostajalta saamansa arvonlisävero verohallintoon. Siksi se on hyvä pitää erillään muusta puukauppatulosta. 

Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa hakea verohallinnosta palautuksina kaikkien maksamiensa metsätalouden ostojen arvonlisäverot. Usein metsänomistajalle on kannattavaa hakeutua vapaaehtoisesti arvolisäverovelvolliseksi, vaikka 20 000 euron myyntiraja ei täyttyisikään. 

Vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen 

Esimerkkejä veroista: 

• Jos metsätilan kauppahinta on 100 000 €, varainsiirtovero on 3 000 €.
• Jos metsänomistaja saa 50 000 € bruttomyyntituloa metsästään, veron määrä on 0,30 x 30 000 €+ 0,34 x 20 000 € eli 15 800 €.
• Puun ostaja maksaa sen päälle arvonlisäveron: 0,255 x 50 000 € eli 12 750 €. Puun myyjä tilittää rahat verottajalle.

Veroesimerkit eivät välttämättä kata metsäverotusta kokonaisuudessaan. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin verohallinnon verkkosivuilla.

Metsäveroasioitasi voit hoitaa kätevästi UPM Metsä -verkkopalvelussa.

Kirjaudu tai luo tunnukset UPM Metsä -verkkopalveluun

5. Nämä metsäkulut saat vähentää verotuksessa  

Jotta saa tuottoa metsästä, täytyy maksaa monenlaisia kuluja. Onneksi kaikki metsätalouden tulonhankkimista varten tehdyt ostot voi vähentää metsäverotuksessa. Yksi merkittävimmistä vähennyksistä on metsävähennys. 

Metsäkiinteistön vastikkeellinen hankinta eli se, kun metsäkiinteistö on hankittu maksua vastaan, tuo ostajan käyttöön metsävähennysoikeuden.  

Siihen lasketaan 60 % kiinteistön hankintamenoista, joihin kuuluvat kauppahinnan lisäksi muutkin kustannukset, kuten kauppakirja- ja lainhuudatuskulut sekä varainsiirtovero. Metsävähennystä voi käyttää pienentämään pääomatuloveroa puukaupassa. 

Jos metsän hankintamenot ovat olleet yhteensä 100 000 €, metsänomistajan metsävähennyspohja on 0,60 x 100 000 € eli 60 000 €. Metsävähennystä voi tehdä verovuoden aikana enintään 60 % metsätalouden tulosta. 

Jos metsävähennysoikeuden tuoneesta metsäkiinteistöstä on saanut vuoden aikana 50 000 € puunmyyntituloa, siitä voi tehdä enintään 30 000 euron metsävähennyksen. Silloin metsänomistajan tulee maksaa pääomatuloveroa vain 20 000 eurosta. 

Metsävähennystä voi käyttää niin kauan kuin koko metsävähennyspohja on kulutettu loppuun. Minimissään vähennyksen tulee olla 1 500 €. 

Vähennykset metsätaloustulosta 

Metsäverotuksessa voi vähentää useita metsätalouden menoja, kuten esimerkiksi 

• metsänhoitotyöt (taimikonhoito, harvennukset ja ennakkoraivaukset)
• metsänparannustyöt (metsäteiden teko ja kunnostus)
• metsäsuunnitelman laatiminen
• matkakulut (tarkastukset, metsän hoitotoimenpiteet ja UPM:n asiakastapahtumat)
• metsävakuutusmaksut.

6. Vuokratuottoa metsästä 

Metsällä voi olla muitakin tulonlähteitä kuin puun myynti. Lisätuloja voi saada erilaisista vuokra- ja käyttöoikeussopimuksista, kuten 

• metsästysoikeuden vuokrauksesta
• ulkoilureiteistä
• uusiutuvan energian hankkeista, kuten tuuli- ja aurinkopuistoista.

Myös rauhoituspäätöksestä vapaaehtoisessa metsänsuojelussa voi saada korvauksen. Lisätietoa saa Metsäkeskuksesta ja ely-keskuksista. 

Ennen kuin tekee sopimuksia metsän lisäkäytöstä ja hankkii sen kautta tuottoa metsästä, kannattaa huomioida niiden vaikutukset kiinteistön muulle käytölle. 

Esimerkiksi sähköjohtoalueille ei saa varastoida puuta. Tämä voi hankaloittaa puunkorjuuta ja aiheuttaa lisäkustannuksia, jos samalla menetetään ainoa varastointipaikka metsätilalle johtavan tien varressa. 

Suojelualue voi vaikeuttaa jonkin muun metsäalueen käyttöä, jos se katkaisee kulkuyhteyden.  

7. Tuottoa metsästä yhteismetsän kautta 

Yhteismetsä tarkoittaa metsän yhteisomistusta. Sitä hallinnoi osakaskunnan nimittämä hoitokunta tai toimitsija.  

Metsänomistaja voi liittää metsänsä tai osan siitä yhteismetsään ja saada yhteismetsän osuuksia. Kun liittäminen on vahvistettu, metsänomistaja ei ole enää liittämänsä alueen omistaja vaan yhteismetsän osakas. 

Yhteismetsälain mukaan yhteismetsällä pitää olla sen hoitamista ohjaava metsäsuunnitelma. Ammattimaisesti hoidettu yhteismetsä antaa turvaa osakkaan metsäomaisuudelle ja on usein tehokas keino saada tuottoa metsästä. 

Tavallisesti metsätilalle kertyy puunmyyntituloja harvakseltaan, mutta yhteismetsässä ylijäämää tulee osakkaille jaettavaksi yleensä säännöllisesti. Ylijäämä jaetaan osakkaiden kesken sen mukaan, miten suuren osuuden he omistavat yhteismetsästä. 

Näin liityt yhteismetsään 

UPM on perustanut neljä maakunnallista UPM Yhteismetsää, joihin liittyminen on maksutonta. UPM Yhteismetsissä ylijäämää on jaettu vuosittain. Keskimääräiset vuosittaiset sijoitustuotot ovat: 

• Itä-Suomen yhteismetsä 4,9 %
• Keski-Suomen yhteismetsä 4,8 %
• Länsi-Suomen yhteismetsä 4,6 %
•  Pohjanmaan yhteismetsä 4,1 %

8. Näitä tukia metsänomistaja voi hakea 

Yksityinen metsänomistaja voi hakea Metsäkeskuksesta metka-tukea metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun. Haettavia tukia ovat 

• taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki
• terveyslannoituksen tuki
• metsätietuki
• suometsän hoidon tuki
• kulotustuki
• ympäristötuki
• luonnonhoidon tuki.

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea sekä terveyslannoituksen tukea voi hakea Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella. Muita tukia voi hakea samalla lomakkeella. 

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta sen jälkeen, kun työt on tehty. Kaikista muista tuista täytyy tehdä Metsäkeskukselle hakemus ennen töiden aloittamista. 

Luonnonhoitotöistä tulee laatia hakemuksen lisäksi etukäteen suunnitelma. UPM Kasvu -kumppaneille on tarjolla uusi UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuus, johon kuluu myös tukien hakeminen avaimet käteen -periaatteella. 

9. Riskeihin varautuminen parantaa metsätuottoa 

Tuuli-, lumi-, palo- ja hyönteistuhot ovat yleisimmät riskit metsänomistuksessa. Niihin voi varautua metsävakuutuksella.  

Jos omassa metsässä sattuu metsäpalo, kohteeseen pitää järjestää jälkivartiointi, vaikka palo olisi saatu sammutettua. Se voi tulla kalliiksi ilman vakuutusta. Kunstannukset syövät mahdollista tuottoa metsästä. 

Metsänomistaja voi vakuutusta hankkiessaan valita itselleen sopivimmat omavastuu- ja korvausmäärät.  

Näin varaudut metsätuhoihin 

Oikea-aikainen metsänhoito, kuten taimikonhoito ja harvennukset, pienentää metsätuhojen riskiä sekä vahvistaa metsän elinvoimaa ja tuhonkestoa. Puut ja juuret saavat kasvutilaa ja rungot kasvavat järeiksi. 

Hyönteistuhojen riski kasvaa myös Suomessa, kun kesät muuttavat yhä kuumemmiksi ja kuivemmiksi. Tätäkin riskiä pienentää oikea-aikainen metsänhoito, sillä se tekee puista kestävämpiä.  

Sekametsä kestää hyönteistuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsä. UPM:n tavoite on, että lehtipuuosuus olisi sen omissa metsissä 20 %. 

10. Saako metsästä tasaisesti tuottoa? 

Metsää pidetään yleisesti vähäriskisenä sijoitusmuotona, joka on melko hyvin suojassa inflaation vaikutuksilta. Tuotto on maltillista mutta vakaata, koska se muodostuu metsän kasvusta. Tuoton suuruuteen voi vaikuttaa oikea-aikaisella metsänhoidolla. 

Sijoituskohteena metsä on ennustettava. Suomessa on käytössä erinomaiset puuston kasvumallit, joilla voi mallintaa metsiköiden kasvua helposti 10 vuotta eteenpäin.  

Niiden avulla saadaan selville puuston kasvunopeus, jonka perusteella voidaan mallintaa hakkuiden ja metsätalouden toimenpiteiden sopivia ajankohtia. 

Metsätila sijoituskohteena 

Kasvumallien pohjalta on mahdollista ennustaa metsän arvon kehittymistä ja sitä, miten paljon tuottoa metsästä saadaan tulevaisuudessa. Mallinnuksessa muuttuvana tekijänä on puun hinta, mikä voi tuoda vaihtelua myös kassavirtaan. 

Metsänomistajalle on Suomessa toimivat kanavat metsäkiinteistön myymiseen. Metsätiloilla on ollut viime aikoina hyvä kysyntä. Markkinahintaan ja kiinnostavuuteen vaikuttavat kuitenkin kysynnän lisäksi monet tekijät, kuten sijainti ja metsätilan ominaisuudet. 

Jutun asiantuntijoina toimivat UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Matti Turkama ja käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtinen. 

Juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehden numerossa 3/2025.