UPMMetsä

”Minulle metsä on kaikki kaikessa”

Risto Nurmisen isä myi aikoinaan Asikkalassa sijaitsevan maatilansa puita UPM:n edeltäjälle Kymmene Oy:lle. Nurminen on jatkanut yhteistyötä UPM Metsän kanssa 40 vuoden ajan.

Kun Risto ”Ripa” Nurminen oli noin 10-vuotias, naapurin rouva kävi hänen kotonaan kylässä. Rouva kertoi Nurmisen äidille, että on menossa istuttamaan puita. Istutustöissä auttoi Kymi Oy, nykyinen UPM. 

Nurmiseen ja hänen vuotta nuorempaan veljeensä iski kova halu päästä seuraamaan istutusta, ja he pyysivät äidiltä lupaa lähteä mukaan. Äiti kuitenkin kielsi lähtemästä, koska viiden kilometrin matka metsän halki istutuksille oli hänestä liian pitkä lasten kuljettavaksi ilman aikuista.

Veljekset lähtivät salaa. Perillä he näkivät, kuinka työntekijät istuttivat taimia maahan kuokilla. Kun lapset palasivat kotiin, äiti antoi heille rangaistuksen. 

”Karkaaminen oli silti sen arvoista”, sanoo 72-vuotias Nurminen ja naurahtaa.

Kymmenien vuosien kumppanuus

Linnut sirkuttavat, ja sammal saappaiden alla ­tuntuu pehmeältä. Ympärillä aukeaa Nurmisen omistama metsä, sama kuin 60 vuotta sitten lapsena.

Lähellä on tukkeja pinossa ja niiden vieressä iso kasa kuusenoksia. Tukkien päät on maalattu eri väreillä sen mukaan, mille tehtaalle ne ovat menossa. Kantojen päällä oleva turkoosi väri taas on juurikäävän torjunta-ainetta.

Neliönmuotoinen oleskelualue on erotettu muusta ympäristöstä paksuilla tukeilla. Sen keskellä rätisee nuotio. Nurmisen naapuri on juuri keittänyt nokipannukahvit, ja retkipöydälle on katettu makkaroita ja lohileipiä.

Ilmassa tuoksuvat savu ja kuusenneulaset. Kaikilla on yllään keltaiset huomioliivit, koska ollaan hakkuutyömaalla.

Asikkalassa sijaitseva Rähälän maatila ja sen noin 80 hehtaarin metsäalue on kuulunut Nurmisen suvulle sadan vuoden ajan. Nurmisen vaari osti maatilan vuonna 1920.

Nurminen on ollut tilan isäntänä nyt 40 vuotta, ja koko sen ajan hän on asioinut UPM:n kanssa. Jo hänen isänsä myi aikoinaan puita UPM Metsän edeltäjille Kymmene Oy:lle ja Tehdaspuulle.

Nurmisen apuna puiden myynnissä on ollut hänen naapurinsa, jolla on pitkä kokemus metsänhoidosta.

”Voi sanoa, että 95 prosenttia tilan puista on mennyt UPM:lle. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja täysin suunnitelmien mukaisesti”, Nurminen kehaisee.

"Rakkaus metsään on geeneissä"

Risto Nurminen viettää lähes kaiken vapaa-aikansa metsässä. Mieluiten hän tekee raivaussahatöitä, joiden ansiosta metsässä on vaivatonta liikkua. Lisäksi hän istuttaa puita ja pilkkoo klapeja.

Nurminen pyrkii tekemään metsänhoitotyöt pitkälti itse. Pinta-alaa on kuitenkin niin paljon, että osa raivaustöistä teetetään ulkopuolisilla.

Nurminen ei koe metsässä puuhastelua työksi. Töissä hän on kahdessa perustamassaan yrityksessä: peltisepänliike Europelti Oy:ssä ja metalli­alan yrityksessä Renpaja Oy:ssä. Yritysten omistuksen hän on jo siirtänyt aikuisille pojilleen.

Joskus Nurminen käy metsässä viitenä päivänä viikossa, joskus harvemmin, mutta pisin tauko metsässä käymisestä on kestänyt pari ­viikkoa. ­Työkiireiden takia hän ei aina ehdi puiden siimekseen.

”Kai tämä rakkaus metsään on geeneissä. Isäni oli hyvin ankara kasvattaja ja kireä kotona. Kuitenkin aina kun menimme metsään, hän muuttui lempeäksi ja sallivaksi.”

Nurminen käy yleensä metsässä yksin, mutta joskus hänen mukanaan on aikuinen tytär, joka on myös kiinnostunut metsästä.

”Minulle metsä on kaikki kaikessa. Olen kuin tulisilla hiilillä, jos en pääse joka viikko käymään siellä. Parasta metsässä on rauha.” 

Puusta saatava tulo tärkeää

UPM:n metsäasiakasvastaavan Mikko Upolan mukaan metsänomistajan on hyvä tietää, koska hakkuut alkavat ja miten ne on suunniteltu. Hakkuukoneenkuljettaja on päävastuussa tiedon jakamisesta metsänomistajalle.

”Metsäasiakasvastaavana autan metsänomistajaa kaikessa, mikä metsään liittyy. Puukaupan lisäksi metsänhoitotyöt on merkittävin tarjoamamme palvelu. Osa metsänomistajista on toki omatoimisempia, kuten Risto Nurminen, jolla on paljon kokemusta metsänhoidosta”, Upola sanoo.

Koneenkuljettajat ja hakkuiden ajankohta ovat tärkeimmät tekijät hakkuiden onnistumisen kannalta. Hakkuita tehdään ympäri vuoden. Puusto, metsäteiden kunto ja maapohja vaikuttavat siihen, milloin missäkin on ihanteellinen aika hakkuille.

Metsäasiakasvastaava varmistaa asiakkaan palautteesta, että asiakaslupaus on lunastettu.

”Yleensä jos metsänomistajasta ei kuulu mitään, kaikki on mennyt hyvin tai loistavasti”, Upola sanoo ja naurahtaa.

Risto Nurminen ei tiedä tarkkaan, mitä hänen myymästään puusta tehdään.

”Varmaan isosta osasta tulee sahatavaraa, ja osasta sellua ja sorvipuuta.”

Hän näkee puun myynnin yhtenä tulonlähteenä muiden joukossa.

”Minulle metsänomistajana tärkeintä on puista saatu tulo”, Nurminen sanoo.

”Kaikki tilille tuleva raha ei jää minulle, vaan maksan tuloista alvit, verot, uudet taimet ja jälkityöt. Raha menee takaisin metsään. Aina tilille toki jotain jää riippuen hakkuiden pinta-alasta.” 

Korjuujälki ratkaisee

Metsän keskellä kulkeva hiekkatie vie hakkuukoneen luo. Sen lähellä tarvitaan aina suojakypärää ja suojalaseja, eikä työmaalle voi mennä ilmoittamatta. Hakkuukoneen humina kuuluu kauas, ja korkea mänty kaatuu rytinällä.

Heinolalaisen Koskenmyllyn Korjuu Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Tomi Sorri, 40, kaataa ja pinoaa puita. Hän hoitaa Nurmisen metsän hakkuut yksin.

”Kuljettaja on kolmen kuoren välissä: urakoitsijan, maanomistajan ja firman. Tehtäväni on pitää kaikki asiakkaani tyytyväisinä. Tämä vaatii minulta tarkkaavaisuutta töissä”, Sorri sanoo.

Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella monitoimikoneen eli moton käyttäminen sujuu Sorrilta rutiinilla. Einari Vidgrén Säätiö palkitsi hänet heinäkuussa 2021 hyvästä työstä 1 500 euron suuruisella Einarin Kuljettajapalkinnolla.

”Näen suhteeni metsänomistajaan vastuullisena. Teen työni hänen toiveitaan kuunnellen ja omaisuuttaan hoitaen”, Sorri sanoo.

”Isäntä on vaalinut puita ja kasvattanut ne, ja kuljettajan tehtävä on tehdä niistä korkealaatuista raaka-ainetta metsäteollisuudelle. Jos puu on esimerkiksi laho, kuljettaja siirtää sen lahojen puiden pinoon.”

Nurminen on tyytyväinen saatuaan metsäänsä niin ammattitaitoisen kuskin kuin Sorri.

”Hakkuiden onnistumisen kannalta ykkösasia on korjuujälki. Jos korjuukoneen kuski ei osaa työtään, hän voi kolhia puita ja sotkea aluetta. Hyvä korjuukoneen kuljettaja on tärkein asia hakkuiden onnistumisen kannalta”, Nurminen sanoo.

Alkaa tihuttaa vettä. Moton harvesteripää kääntelee mäntyä, ja Sorri jatkaa työtään sateesta piittaamatta.

Metsänomistajan arvot

  1. Luonnonläheisyys. ”Nautin metsässä liikkumisesta.”
  2. Metsän hoitaminen. ”Metsässä ollessani teen aina jotain, kuten raivaustöitä tai puiden istutusta.”
  3. Pysyvyys. ”Olen perinyt rakkauden metsään isältäni. Elinkeinoni ei ole puiden myynti vaan omat yritykseni. Yritin saada yli satavuotiasta kuuden hehtaarin metsää luonnonsuojelukohteeksi, mutta sitä on aikoinaan ojitettu, joten se ei täyttänyt suojelulle asetettuja ehtoja.”

 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 1/2022.

3 vinkkiä raivaussahan ostamiseen
Artikkeli | 2 min

3 vinkkiä raivaussahan ostamiseen

Lue lisää
”Kunnioitan metsän monimuotoista elämän verkkoa”
Artikkeli | 7 min

”Kunnioitan metsän monimuotoista elämän verkkoa”

Lue lisää
Kuusentähtikirjaaja kuivattaa kuuset latvasta alkaen
Artikkeli | 4 min

Kuusentähtikirjaaja kuivattaa kuuset latvasta alkaen

Lue lisää