Vuodesta 2014 metsälaki on sallinut metsän kasvattamisen jatkuvapeitteisenä, ja UPM on siitä saakka tehnyt jatkuvan kasvatuksen hakkuita niin yhtiön omissa metsissä kuin yksityismetsissäkin. Näistä kertynyt tieto ja kokemus mahdollistavat palvelutarjontamme kehittämisen, ja tänään olemme kertoneet, että tuotteistamalla jatkuvan kasvatuksen hakkuut haluamme tuoda myös nämä vaihtoehdot entistä näkyvämmiksi metsänomistajille.
Monta vaihtoehtoa
Jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsässä on monen ikäisiä ja kokoisia puita ja niistä poistetaan kerrallaan vain osa. Metsän uudistamisvaiheessa avohakkuita ei tehdä, vaan metsä säilyy aina jossain määrin peitteisenä. Jatkuva kasvatus voidaan toteuttaa useilla eri hakkuutavoilla. Käytössä on esimerkiksi pienaukko- ja kaistalehakkuut sekä poimintahakkuut. Olennaista näissä on se, että metsä uudistuu pienipiirteisemmin ilman suuria aukkoja.
Jatkuvan kasvatuksen tuote ja sen sisällään pitämät hakkuutavat eivät korvaa nykyisiä käsittelytapojamme, vaan ne tarjoavat vaihtoehtoja, jos metsänomistaja haluaa jostakin syystä välttää avohakkuita. Sen hyviä puolia ovat muun muassa maiseman säilyminen peitteisenä ja ympäristöhyödyt. Esimerkiksi peitteisyydestä hyötyvät lajit kiittävät jatkuvaa kasvatusta.
Menetelmän valinnassa on tärkeää selvittää, onko kohteella kasvupaikkatyypin ja puustorakenteen puolesta edellytyksiä jatkuvalle kasvatukselle. Jos metsäpalstalla esimerkiksi kasvaa jo valmiiksi eri-ikäistä puustoa, on siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen helpompaa. Lisäksi on harkittava eri kasvatustapojen etuja juuri kyseisellä kohteella.
Nykyinen metsänhoito on kasvattanut merkittävästi Suomen metsien hiilinieluja, ja metsämme kasvavat nyt enemmän kuin koskaan. Metsän taloudellisen hyödyntämisen ja luontoarvojen ylläpitämisen yhteensovittaminen on nykyaikaisen metsätalouden lähtökohta riippumatta hakkuutavasta.
Kun muut huutavat, sinun metsäsi vastaa
Viime aikoina on riittänyt puhetta Suomen metsistä. On kerrottu, että meidän hyvin hoidetut metsämme kasvavat ennätyksellisesti, ja on vaadittu, että metsiemme hakkuita vähennetään. Onko sinulta metsänomistaja kysytty, mitä sinä haluat? Metsät eivät nimittäin ole meidän tai Suomen metsiä, vaan ne ovat sinun metsiäsi. Muut eivät päätä, miten sinä metsääsi hoidat.
Päätöksen metsänsä käytöstä tekee aina metsänomistaja. Metsäammattilaisen tehtävänä puolestaan on tarjota metsänomistajalle tietoa valintojen tueksi ja kertoa, millaisin keinoin metsänomistaja voi tavoitteensa saavuttaa.
Metsänomistajia on erilaisia, samoin kuin metsiä. Mikä sopii yhteen metsään tai yhdelle metsänomistajalle, ei sovi toiseen. Parasta jälkeä syntyy, kun omistaja tuntee metsänsä ja tietää, mitä siltä haluaa. Kaikille metsille löytyy sopiva käsittelytapa ja puukauppaa voi tehdä hakkuutavasta riippumatta.