Näin kuitenkin tuppaa joskus käymään. Tunnustan, että minullakin on tässä haasteita, vaikka hoidettavaa metsää en omista kovin paljon. Tiedän kyllä, että taimikko pitäisi hoitaa, mutta en asu metsän lähellä enkä ehdi sinne hommiin. Eikä ammattiylpeys antaisi myöten teettää työtä toisilla, joten aion sen taimikonhoidon vielä itse punnertaa, ennen kuin on myöhäistä – kai.
Hyödynnä ilmaista tietoa metsästäsi
Minun kohdallani, metsäalan toimihenkilönä, asian ei pitäisi olla tiedosta kiinni. Monella metsänomistajalla tilanne on toinen. Keskivertosuomalainen metsänomistaja ei aina tunne metsänsä hoitotarpeita, ja voi nolostelematta teetättää metsänsä hoidon toisilla. Samoin kuten minä korjautan autoani korvausta vastaan. Tällöin kysymykseksi jää, onko tietoa siitä, missä ja mitä pitäisi tehdä.
No, suomalaisista metsistä on kyllä paljon tietoa, siitä on yhteiskunta pitänyt huolen. Viime vuosikymmenen aikana lentäen laserkeilattuja metsiä keilataan nyt jo toista kertaa, ja metsävaratietoja päivitetään myös muista lähteistä, kuten toteutuneista hakkuista saatavalla tiedolla. Tulokset ovat maksutta kaikkien saatavilla, joten ne kannattaa hyödyntää. Lieneekö liikaa sanottu, että on tyhmyyttä jättää hyödyntämättä.
Metsävaratiedon siirto kannattaa
Metsänomistaja voi tarkastella näitä kiinteistöjensä metsävaratietoja esim. Metsäkeskuksen palveluissa. Siirtämällä tiedot metsäalan toimijan järjestelmään, ne ovat vielä pykälää lähempänä hoitotöiden tai hakkuiden toteutusta tai hoidon suunnittelua tarjoavaa toimijaa. Hyvästä asiakaskokemuksesta kilpailevat toimijat tarjoavat lisäksi metsänomistajalle jalostettua tietoa metsistä – esimerkiksi arvioita tuloista ja menoista sekä metsän kehityksestä – kunhan vain saavat ”perustiedon” käyttöönsä. Antamalla Metsään.fi-palvelussa haluamalleen toimijalle siirtoluvan kiinteistönsä metsävaratiedon siirtoon, metsänomistaja voi varmistaa, ettei metsän hoito jää huonolle tolalle. Ainakaan siksi, että hän itse pihtaa metsänhoitoon tarvittavaa tietoa selkänsä takana. Siirtoluvan voi antaa milloin tahansa, vaikka juuri nyt.
Tieto on avain metsien tehokkaaseen käyttöön
Metsien tehokasta käyttöä voidaan usein edistää jo pelkän metsävaratiedon perusteella. Lannoitukset, hakkuut, ja niistä seuraavat metsänhoitotyöt – näitä voidaan suuntaa antavasti suunnitella metsävaratiedon perusteella. Metsänomistaja toki päättää itse, mitä metsällään tekee tai jättää tekemättä. Puuston hoitamattomuuskaan ei ole tyhmyyttä silloin, jos se on tarkoituksellista ja haluttua toimintaa.
Raha ei suinkaan aina ohjaa haluttua toimintaa, mutta monelle metsänomistajalle se on kannustava konsultti. Metsävaratieto tarjoaa halutulle toiminnalle hyvän lähtötiedon, joka mahdollistaa metsien tehokkaan hyödyntämisen, olipa tavoitteena maksimoitu hiilivarasto tai minimoidut velat. Ei laserkeilattu tieto toki täydellisen onnen lähde ole, sillä siinä on puutteensa, esimerkiksi taimikonhoitotarpeiden ajoittamisen suhteen. Mutta, me emme elä sademetsässä, joten puusto uudistetaan ja pelkkä tieto hakkuuajankohdastakin antaa osviittaa uuden taimikon hoitoajankohdasta. Varmempi tieto – metsävaratiedon mersu – hankitaan saappaat jalassa tarkistamalla tiedot maastossa.
Haluaapa metsänomistaja sitten maastosuunnittelua tai ei, kannattaa kuitenkin huolehtia, ettei metsän tuottava hoito jää yhteiskunnan hankkiman tiedon hyödyntämättömyydestä kiinni. Jos näin käy, voi metsänomistaja katsoa peiliin sekä samoin häntä palveleva metsäalan toimija.