Lehtipuut lisäävät metsän hyvinvointia

UPM:n tavoitteena on kaksinkertaistaa lehtipuuston määrä omistamissaan metsissä Suomessa. Lehtipuut lisäävät metsän elinvoimaisuutta vaikuttamalla sen maaperään, monimuotoisuuteen, ilmastokestävyyteen sekä vastustuskykyyn tuhonaiheuttajia vastaan.

Lehtipuiden lisäyksellä pyritään vahvistamaan puutuotantoa, luonnon monimuotoisuutta sekä metsien vastustuskykyä hyönteistuhoja ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia sääilmiöitä vastaan. Keino on yksi monista, joilla metsätaloutta kehitetään. Tavoitetta on edistetty esimerkiksi UPM:n taimitarhalla Joroisissa lisäämällä koivun viljelyä. Lisäksi UPM on muuttanut omia taimikonhoito- ja metsien harvennusohjeitaan.

Lehtipuut eivät uhkaa havupuita

Lehtipuuston lisääminen ei nykytiedon valossa vaikuta heikentävän havupuiden kasvuvoimaa. Sen sijaan lehtipuiden vuosittainen karikesyöttö toimii ravintokapselina havupuille, ja metsää monipuolistava sienilajisto parantaa koko puuston kuntoa. Useat puulajit tarjoavat myös raaka-ainevaihtoehtoja metsätalouden tuotekehitykselle, jolla pyritään muun muassa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.

Lehtipuilla lisätään lajien monimuotoisuutta

Puulajeilla on vaikutusta metsässä esiintyvään lajistoon, sillä jokaisella puulajilla on ympärillään oma valtava lajijoukkonsa. Puulajeilla ja lehtisekametsillä vaikutetaan sienilajistoon, linnustoon, rungon sammaliin, jäkäliin sekä hyönteisiin, jotka syövät toukkana puiden lehtiä. Lajimäärien kasvu ja keskinäinen kilpailu pitävät yllä tervettä tasapainoa vähentäen riskiä yksittäisen lajin ylivallalle ja niiden aiheuttamille vahingoille. Puulajilla ei ole myöskään merkitystä hiilensidontaan, sillä hiili ei tiedä, mihin puuhun se sitoutuu.

UPM kehittää lehtipuiden viljelyä

Suomessa viljellään meille jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja: mäntyä, kuusta ja koivua. Koivun osuuden lisäämisen rinnalla UPM tekee työtä muiden lehtipuulajien viljelyn kehittämiseksi. Taimitarhallamme kasvatettiin vuonna 2020 tuhansia tammen ja tervalepän taimia. UPM on testannut omissa metsissään esimerkiksi tammen istutusta kuusikohteilla säästöpuuryhmien ympärille. Pyrimme näin ennakoimaan ilmastonmuutoksen tuomia haasteita suomalaisessa luonnossa.

Haavat, raita, jalot lehtipuut, lepät, tuomi ja pihlaja ovat jo aiemmin vakiinnuttaneet asemansa säästöpuustona metsätalouden toimenpiteissä. Viisailla puulajivalinnoilla varmistetaan biotalouden perustaa sekä parannetaan metsäluonnon hyvinvointia. UPM:n hyvin alkanut kehitystyö jatkuu edelleen tulevaisuutemme tähden.