UPMMetsä

Hyvä suunnittelu takaa onnistuneen kesäkorjuun turvemaillakin

Perinteisiä talvileimikoita, kuten turvemaiden kuusikoita, korjataan entistä useammin kesällä. Harvennuksen korjuu onnistuu hyvän suunnittelun, sopivan kaluston ja osaavan metsäkoneenkuljettajan yhdistelmällä ilman juuristovaurioita myös sulan maan aikana.

Talvi ei ole enää välttämättä sopivin korjuuajankohta pehmeillä mailla. Mitä etelämmäs Suomessa mennään, sitä useammin talvet ovat entistäkin lyhyempiä ja lämpimämpiä. Jos ei ole pakkasia, routa ei kanna maata, eikä lumi suojaa puiden juuristoa.

Metsäasiakasvastaava Kari Silomäen mukaan paras korjuuajankohta riippuukin enemmän paikallisista olosuhteista kuin kalenterista. Hän on suunnitellut Parkanon seudun turvemaille jo pitkään onnistuneita korjuukohteita, jotka pari vuosikymmentä sitten olisivat vaatineet talvikelin.

”Perinteinen jako kesä- ja talvikohteisiin on muuttunut. Hyvin suunniteltu korjuu onnistuu kuusikoissa ja turvemailla kuivalla kesäkelillä huomattavasti paremmin kuin märkänä talvena”, Silomäki toteaa.

Puiden kuljettamisen lisäksi olennaista on, että jäljelle jäävä puusto jää hyvään kasvukuntoon myös korjuun jälkeen.

Turve- ja suomaiden kesäkorjuu onnistuu, kun

  • valitaan sopiva leimikko
  • suunnitellaan korjuu huolellisesti
  • käytetään korkeintaan keskiraskasta ajokalustoa
  • ajourat suojataan hakkuutähteillä
  • ajokoneen kuljettaja on kokenut
  • korjuu keskeytetään, jos olosuhteet muuttuvat epäedullisiksi.

turvemaa-kesäkorjuu-puukauppa.jpg

Puuta kaatavaan hakkuukoneeseen voidaan laittaa yksittäisen pyörän päälle pyörätelat, jolloin kantavuus paranee pehmeillä mailla.

Hyvä suunnittelu ja oikeat menetelmät ehkäisevät juuristovaurioita


Kokooja-ajourien suunnittelu on erityisen tärkeää, koska niitä käytetään eniten. Jos maasto sallii, urat suunnitellaan kantavalle maalle. Muussa tapauksessa hakkuutähteet, eli latvukset ja oksat, ladotaan ajouralle patjaksi suojaamaan juuristovaurioilta ja tasaamaan maan painumista. Lakisääteinen kantokäsittely urealla ehkäisee juurikääpää.

”Parhaiten toimii keskiraskas tai kevyt ajokalusto. Leveät telat ehkäisevät maan painumista. Kun urat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi, niin murtumat maassa vähenevät oleellisesti”, Silomäki kertoo.

Metsäasiakasvastaavan mukaan kuljettajan kokemus on oleellista. Esimerkiksi rämeillä kantavaa pintakerrosta ei saa rikkoa, koska sen alla voi olla upottavaa maata.

” Jos olosuhteet muuttuvat esimerkiksi sateiden vuoksi haastaviksi, on korjuu keskeytettävä. Maastoon ei saa syntyä merkittäviä vaurioita”, Silomäki toteaa.

Metsänomistajia Silomäki rohkaisee puukaupoille myös sulan maan aikaan.

”Menetelmät ja kalusto on kehittyneet aiemmasta, eikä vuodenaika ratkaise enää korjuuta. Puunmyyjäkin saa tilinsä säällisessä ajassa turvemailla, kun ei tarvitse odottaa pakkastalvea”, Silomäki toteaa.

 

combitelat-kesäkorjuu.jpg

Tässä ajokoneessa on käytössä upouudet combitelat, joissa joka toinen telalappu on kantava ja joka toinen vetävä. Tällä puunkorjuukohteella metsäpohja on kuivahtanutta suopohjaa, jossa on myös kiviä, jolloin combitelojen molemmat ominaisuudet ovat hyödyksi. Ajokoneen pitkä teliväli lisää myös kantavuutta.