Yli 10 prosenttia suomalaisista omistaa metsää, ja lähes kaikilla meistä on jonkinlainen suhde luontoon. Ehkä siksi metsänhoidosta ja metsien käytöstä riittää mielipiteitä, välillä ristiriitaisiakin.
Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo ja kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä sekä UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara kertovat, ovatko tavallisimmat metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevat väitteet totta vai tarua.
Väite 1: Suomessa hakataan liikaa metsää
Tuomas Kara: ”Suomessa metsiä käytetään kestävästi. Paikallisesti ihmiset voivat kokea, että hakkuita on paljon, koska hakkuuaukeat erottuvat ympäristöstään. Jos paikkaan liittyy tärkeä muisto, hakkuu tuntuu lopulliselta. Uusi metsä kasvaa kuitenkin aina vanhan tilalle.”
Tiina Vuoristo: ”Metsäteollisuudelle on tärkeää, että Suomessa on puuta jalostettavaksi myös tulevaisuudessa. Siksi metsien käytön on oltava kestävällä pohjalla. Tämä tarkoittaa myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista, sillä puiden kasvu perustuu monimuotoiseen luontoon.
Metsänomistajilla tulee olla oikeus päättää omaisuudestaan, kunhan lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi metsän uudistamista hakkuun jälkeen.”
Väite 2: Avohakkuut pitäisi lopettaa kokonaan
Matti Mäkelä: ”Metsätaloudessa tarvitaan sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta. Suomessa kasvupaikat vaihtelevat huomattavasti Hangon ja Nuorgamin välillä. On selvää, ettei yksi sapluuna toimi vaihtelevissa olosuhteissa. Metsänkäsittelymenetelmä valitaan metsän ominaisuuksien ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan.”
Väite 3: Metsän kaataminen pienentää hiilinieluja
Tuomas: ”Paikallisesti kyllä. Hiilinielu pienenee kohteessa, josta metsä kaadetaan. Hakkuun myötä hiiltä sitova puusto poistuu tai vähenee, mutta Suomessa metsät kuitenkin uudistetaan aina. Kun uusi metsä alkaa kasvaa, se muuttuu taas hiilinieluksi.
Suomen metsät kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan. Esimerkiksi metsäsertifiointijärjestelmät takaavat, että hakkuut eivät pitkällä aikavälillä ylitä metsän kasvua.”
Väite 4: On tarua, että metsänhoito on Suomessa ekologista
Tuomas: ”Suomalainen metsänhoito on ekologista. Täällä käytetään alkuperäisiä suomalaisia puulajeja, valitaan oikea laji oikealle kasvupaikalle ja jätetään arvokkaat elinympäristöt käsittelyn ulkopuolelle. Hakkuiden yhteydessä teemme aina luonnonhoidollisia toimenpiteitä, ja keinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitetään jatkuvasti.”
Tiina: ”Suomessa ekologisen kestävyyden turvaaminen on kiinteä osa metsänhoitoa. Arvokkaat elinympäristöt ja lajiesiintymät tunnistetaan ja otetaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Lisäksi talousmetsissä toteutetaan luonnonhoitoa, jossa metsiin lisätään luonnonmetsän piirteitä, kuten lahopuuta, vanhoja puita ja lehtipuita. Vesistöjen varsille jätetään suojakaistat turvaamaan vesistöjä ja monimuotoista rantaluontoa.”
Tutustu Suomen luontaisiin puulajeihin
Väite 5: Suomen metsätalous aiheuttaa metsäkatoa
Tuomas: ”Suomalainen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Metsät uudistetaan päätehakkuun jälkeen. UPM:llä on tehdas esimerkiksi Uruguayssa, jossa puuviljelmät on perustettu aiemmin puuttomille, luonnontilaltaan muuttuneille ruohomaille. Luonnonmetsiä ei ole hakattu viljelmien tieltä.”
Matti: ”Suomessa metsäpinta-ala pienenee vuosittain noin 10 000–20 000 hehtaaria. Syynä ovat kuitenkin maatalous ja rakentaminen. Metsäkatoa on tärkeää hillitä, mutta kokonaan siitä tuskin päästään Suomen kaltaisessa metsäisessä maassa. Siksi tarvitsemme myös joutoalueiden uudelleen metsitystä.”
Väite 6: Metsäteollisuus vähentää metsien monimuotoisuutta
Tuomas: ”UPM:n tavoite on, että Suomen metsissä olisi runsaasti erilaisia elinympäristöjä eri lajeille. Olemme sitoutuneet parantamaan luonnon monimuotoisuutta metsissämme vuoteen 2030 mennessä.
Yksittäiselle kohteelle hakkuu on aina häiriö, joka muuttaa lajien elinolosuhteita. On tosin myös lajeja, jotka hyötyvät käsittelyn seurauksena syntyvästä avoimuudesta ja paremmista valo-olosuhteista.”
Tiina: ”Suomessa intensiivisellä metsätaloudella on pitkät perinteet. Nykyinen metsätalous perustuukin muuttuneissa elinympäristöissä kasvaviin metsiin. Valtaosa metsälajeista on säilynyt hyvin etenkin siksi, että metsätalous perustuu luontaisiin puulajeihin. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistetään monin tavoin.”
Katso videolta, miten UPM on sitoutunut parantamaan luonnon monimuotoisuutta
Väite 7: Uusi metsä on huonompi hiilinielu kuin vanha
Tuomas: ”Taimikon muuttumisessa hiilinieluksi kestää jonkin aikaa. Kun metsä pääsee kunnolla kasvuun, siitä tulee parempi hiilinielu kuin vanhasta. Vanhan metsän kasvun hidastuessa sen kyky sitoa hiiltä heikkenee.”
Matti: ”Nuori kasvatusmetsä on hiilinielun osalta optimi. Puusto kasvaa nopeasti ja sitoo tehokkaasti hiiltä. Tutkimusten mukaan vanhakin metsä toimii usein hiilinieluna, vaikka metsän kasvu hiipuu tietyn pisteen jälkeen. Joskus metsätuhot voivat muuttaa nielun päästölähteeksi. Vanhojen ja hoitamattomien metsien osalta riski on suurempi.”
Väite 8: Luonnon monimuotoisuuden tukeminen vaatii tiukempia lakeja
Tiina: ”Luonnon monimuotoisuutta edistetään fiksuimmin yhdistelemällä erilaisia keinoja. Luonto lajeineen on jatkuvassa muutoksessa, mikä tekee luontoarvojen tarkasta määrittelystä ja rajaamisesta vaikeaa.
Lainsäädännön velvoitteiden tulee olla ennakoitavia ja tarkkarajaisia. Siksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lakien kautta on usein haastavaa. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavia, vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja, joilla turvataan luontoa.”
Luonnon monimuotoisuus on avain kestävään tulevaisuuteen
Väite 9: Puupohjaiset tuotteet eivät ratkaise ilmastonmuutosta
Tuomas: ”UPM haluaa korvata puupohjaisilla tuotteilla fossiilisia raaka-aineita ja energianlähteitä. Näemme sen yhtenä keskeisenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä. Toki tiedostamme, että toiminnasta aiheutuu päästöjä, mutta teemme niiden pienentämiseksi paljon töitä.”
Matti: ”Mikään yksittäinen toimenpide ei ratkaise ilmastonmuutosta. Keskeistä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on vähentää merkittävästi fossiilisia ja maankäyttösektorin päästöjä, kuten metsäkatoa. Metsäteollisuuden tuotteet ovat tässä yksi keino, mutta muitakin tarvitaan.”
Väite 10: Suomen pitää näyttää ilmastoasioissa mallia muille
Tuomas: ”Suomen kannattaa ilman muuta olla eturintamassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ovat siinä avainasemassa. Moni maa voi ottaa mallia siitä, miten metsiä Suomessa hoidetaan ja käsitellään. Pitää etsiä myös uusia keinoja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen.”
Matti: ”Suomi on etukenossa lähes kaikkiin maihin verrattuna, kun tarkastellaan hiilineutraaliuteen kuljettavaa polkua. Ilman metsiä Suomen tavoitteet olisivat saavuttamattomissa. Näytämme esimerkkiä, ja toivottavasti muut seuraavat. Suomen toimenpiteillä globaali ongelma ei silti ratkea.”
Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 1/2022.