Ukrainan sodan vuoksi puuntuonti Venäjältä on loppunut, mikä on lisännyt kotimaisen puun kysyntää. Tämä vaikuttaa merkittävästi kotimaisen puun markkinatilanteeseen.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne metsäalan tutkimusryhmästä ja UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ottavat kantaa siihen, miten vallitseva tilanne näkyy metsänomistajan taloudessa, työllisyydessä, metsätalouden kestävyydessä ja puun hintakehityksessä.
1. Miten kotimaisen puun kasvava tarve vaikuttaa metsänomistajan talouteen?
Paula Horne: ”Kotimaisen kuitupuun kysyntä on siirtymässä uudelle tasolle tuontipuun määrän romahtamisen ja metsäteollisuuden tuotannon lisääntymisen takia. Metsänomistajien talous hyötyy puun vahvasta kysynnästä: puu käy kaupaksi. Tukin kysynnässä ei ole nähtävissä niin voimakasta rakenteellista muutosta kuin kuitupuun kysynnässä.”
Janne Kiiliäinen: ”Metsätalous on suomalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde nyt ja tulevaisuudessa. Kotimaisen puun kysyntä kasvaa edelleen. Tähän vaikuttaa muun muassa Venäjän tuonnin loppuminen, jonka korvaamisessa Suomen puumarkkina on keskeisessä roolissa.
Metsän omistaminen on tulevaisuudessakin turvallinen ja tuottava omaisuusmuoto.”
2. Mikä merkitys tilanteella on Suomen kansantaloudelle?
Paula: ”Metsänomistajien bruttokantorahatulot luovat kulutus- ja investointimahdollisuuksia, jotka pitävät muun talouden pyörät pyörimässä.”
Janne: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat Suomen talouden keskeisiä tukijalkoja. Niiden rooli korostuu entisestään kotimaan puunhankinnan kasvaessa. Metsäteollisuuden osuus on Suomen tavaraviennistä noin 20 prosenttia.”
3. Entä miten se vaikuttaa Suomen työllisyyteen?
Paula: ”Metsätalous työllistää eri alojen ammattilaisia, ja puun jalostaminen luo lisää työpaikkoja. Niiden taustalle vaaditaan kuitenkin aktiiviset puumarkkinat. Metsäsektori on merkittävä työllistäjä erityisesti tietyissä maakunnissa.”
Janne: ”Tilanne näkyy kasvaneena kysyntänä koko toimialalla mutta myös työmarkkinassa. Metsäteollisuus tarvitsee henkilöstöä tuotantoon. UPM:llä on luotu oppisopimuspolkuja eri tuotantolaitoksiin, ja UPM Metsällä on lisätty metsäammattilaisten määrää.”
4. Kun kotimaisen puun tarve kasvaa, miten puuta voidaan käyttää kestävästi?
Paula: ”On erityisen tärkeää huolehtia metsien uudistumisesta sekä taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta ajallaan. Ne varmistavat metsien kasvun lisäksi hiilen sitoutumisen metsätaloudessa. Myös kasvatuslannoitukset kivennäismailla ja tuhkalannoitukset turvemailla edistävät puun kasvua ja hiilen sitomista.”
Janne: ”Suomen metsien käyttö on vastuullista. Tutkimuksissa on määritetty kestävä hakkuutaso, joka edelleen alittuu. Siinäkin tapauksessa, että hakkuita lisättäisiin, Suomen metsät säilyisivät hiilinieluina, ja puuston määrä lisääntyisi. Se tarkoittaa kuitenkin metsänhoitotoimien tekemistä ajallaan ja metsien kasvun lisäämistä.”
Kun kotimaisen puun tarve kasvoi, UPM Metsä palkkasi lisää metsäasiakasvastaavia
5. Miten varmistetaan metsien biodiversiteetti kotimaisen puun tarpeen kasvaessa?
Paula: ”On tärkeää kiinnittää huomiota talousmetsien luonnonhoitoon. Luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata esimerkiksi sekapuustoisuudella, jättämällä metsään tiheikköjä sekä lisäämällä säästö- ja lahopuiden määrää. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen, ja he ovat kiinnostuneita monenlaisista tavoista hoitaa ja kasvattaa metsää. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta.”
Janne: ”Haluamme turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisin. Suomessa metsälainsäädännön, metsäsertifioinnin ja metsänhoidon suositusten tavoitteena on edistää metsien hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden monimuotoisuus säilytetään. Lehti- ja lahopuuosuuden kasvattaminen on konkreettinen esimerkki biodiversiteetin lisäämisestä.”
6. Mikä merkitys tilanteella on puuntuonnille muualta kuin Venäjältä?
Paula: ”Venäjän puuntuontia on vaikea korvata. Baltiasta ja Ruotsista on tuotu aikaisemminkin puuta Suomeen, mutta erityisesti Baltian puuhun kohdistuu nyt kysyntää muualtakin. Todennäköisesti Suomeen tuodaan Venäjän koivukuitupuuta korvaamaan entistä enemmän lehtikuitusellua paperi- ja kartonkiteollisuuden tarpeisiin.”
Janne: ”UPM korvaa venäläisen puun pääosin kotimaisella hankinnalla, mutta tarvitsemme jatkossakin ulkomailta tuotavaa puuta, jotta pystymme varmistamaan tehtaidemme puuhuollon. Meille on tärkeää varmistaa puun luotettava alkuperä ja huolehtia siitä, että se on kestävästi tuotettua.”
Puukaupan hinnoitteluetu takaa hyvät kaupat
7. Mitä vaikutuksia venäläisen puun tuonnin päättymisellä on?
Paula: ”Venäjältä on viety puuta erityisesti Suomeen ja Kiinaan. Eurooppalaiset pakotteet eivät koske Kiinan ja Venäjän kauppaa, mutta tuonti Suomeen on loppunut kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vienti Kiinaan lisääntyisi – Suomeen on viety lähinnä haketta ja koivukuitua, Kiinaan havutukkeja.
Suomelle venäläisen puun tuonnin loppuminen tarkoittaa lyhyellä aikavälillä kotimaisen puunkorjuun lisäämistä. Pidemmällä aikavälillä tilanne voi aiheuttaa joidenkin tuotantoyksiköiden sulkemisia tai investointien uudelleenharkintaa.”
Janne: ”Kotimaan puunhankinnan kasvattamisen lisäksi tarvitaan muista maista tulevia raaka-ainelähteitä. Venäjältä viedään puuta myös Aasiaan, missä ei ole Euroopan kaltaisia pakotteita käytössä. Venäjä tuottaa myös paljon sahatavaraa, jonka vienti Aasiaan todennäköisesti kasvaa Euroopan väylän sulkeuduttua.”
8. Miten metsäteollisuusyritykset voivat varautua tulevaan ja kotimaisen puun tarpeen kasvuun?
Paula: ”Raaka-ainetehokkaat tuotantoprosessit ovat uusissa tuotantolaitoksissa nykypäivää. Puusta on pulaa koko Euroopassa, ja suomalaiset tehtaat saavat kilpailuetua energiantuotannostaan. Siten kilpailutilanne ei varsinaisesti heikkene Suomen kannalta. Kuljetuskustannusten nousu voi kuitenkin heikentää suomalaisen tuotannon asemaa.
Metsäyhtiöt voivat auttaa metsänomistajia ylläpitämään metsien hyvää kasvua edistääkseen puun tarjontaa.”
Janne: ”Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että sen tuoma lisäarvo jää Suomeen. Samalla voimme varmistaa, että metsiä käsitellään vastuullisesti. Olemme laajentaneet toiminta-aluettamme erityisesti Pohjois-Suomessa.”
Mitä UPM Metsäsuunnitelma sisältää?
9. Kannattaisiko puun myynnin kanssa odotella paremman hinnan toivossa?
Paula: ”Leimikoiden harvennusta ja ensiharvennusta ei kannata lykätä. Vaikka puun nimellishinta nousikin, vahva inflaatio syö puun reaalihintaa.”
Janne: ”Puun hinta määräytyy markkinassa. Hintakehitys on ollut kovaa vuonna 2022: sekä tukki- että kuitupuun hinta on noussut. Oleellista on, että hinta ei mene metsän hyvinvoinnin edelle eli ei passivoi metsien käyttöä tai hoitoa. Se voi aiheuttaa muun muassa metsän kasvutappioita ja terveysriskejä.”
10. Miten pitkään nykyinen tilanne kestää?
Paula: ”Tuskin puun tuonti Venäjältä elpyy vuosikymmeneen. Tuontipuun määrän väheneminen ja kysynnän lisääntyminen näkyy puun hinnassa.”
Janne: ”Kotimaisen puun kysyntä pysyy jatkossakin korkealla tasolla, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen ja kannattavan metsätalouden Suomessa.”
Juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 4/2022.