UPMMetsä

Miksi korjuujäljellä on väliä? Näin varmistamme laadukkaan puunkorjuun

6.3.2019

Korjuujäljen laatu vaikuttaa metsän tulevaan puuntuottokykyyn ja hyvinvointiin. Teemme jatkuvasti monipuolista työtä, jolla varmistamme laadukkaan puunkorjuun. Lue UPM Metsän laatupäällikkö Tero Anttilan vastaukset kysymyksiin korjuujäljestä.

Miksi korjuujäljellä on väliä? Näin varmistamme laadukkaan puunkorjuun

Miksi korjuujäljellä on väliä?

Laadukas korjuujälki varmistaa metsäluonnon hyvinvoinnin sekä vaikuttaa metsän tulevaan puuntuottokykyyn. Hyvä korjuujälki harvennushakkuissa varmistaa oikean ja riittävän määrän kasvatettavaa puustoa. Esimerkiksi ajourien mitoille ja määrälle on selkeät rajat, sillä niiden alle joutuva pinta-ala on pois puiden kasvualustasta. Liialliset puusto- ja juuristovauriot taas heikentävät puuston tulevaa kasvua, ja ne lisäävät riskiä laho- ja hyönteisvaurioille. Hyvä korjuujäljen laatu turvaa myös metsäluonnon monimuotoisuuden. Se on erityisen tärkeä laadun tekijä uudistushakkuissa.

Miten varmistamme laadukkaan puunkorjuun?

Varmistamme laadukkaan puunkorjuun oikeilla ohjeilla, hyvällä suunnittelulla ja osaamisella sekä laadukkaalla toteutuksella. Korjuulaatua seuraavat useat tahot. Keskeisessä asemassa on korjuuyrittäjien omavalvonta. Korjuutyön tilaajana myös UPM Metsä seuraa korjuulaatua. Lisäksi korjuulaatua arvioi riippumaton ulkopuolinen taho.

Miten korjuuyrittäjien omavalvonta toimii?

Hakkuukoneen ja ajokoneen kuljettajat ovat tärkeässä roolissa korjuulaadussa. Heidän ammattitaitoaan on tehdä korjuutyö laadukkaasti jokaisella kohteella. Korjuuyritykset ovat sitoutuneet omavalvontaan ja tekevät lisäksi tuhansia laatutarkistuksia vuosittain. Tuemme monin tavoin yrittäjien henkilöstön osaamista järjestämällä muun muassa koulutuksia, ohjeistamalla sekä tarjoamalla oppimisympäristön metsätyöntekijöille.

Miten me seuraamme ja parannamme korjuulaatua?

Meillä työskentelee noin 30 laatuvastaavaa, joiden työn keskeinen sisältö on korjuulaadun varmistaminen ja vuorovaikutus koneenkuljettajien kanssa. Lisäksi toimihenkilömme tekevät maastossa laatumittauksia, joita kertyy vuositasolla useita satoja. Olemme panostaneet tähän viime vuosien aikana merkittävästi.

Seuraamme myös korjuuyrittäjien omavalvontaa. Korjuukohteiden tarkistamiseksi sekä meillä että korjuuyrittäjillä on käytössä yhteneväiset menettelyt ja ohjeistukset. Me seuraamme, että yrittäjät tekevät riittävän määrän laatutarkastuksia sekä seuraamme etenkin tarkistusten sisältöä ja laatua.

Annamme palautetta omista tarkistuksistamme yrittäjille ja vaadimme tarvittaessa myös vastinetta, jos korjuun toteutuksessa on havaittu virheitä tai puutteita. Lisäksi korjuuyrityksen suorituskykyä arvioidaan säännöllisin väliajoin pidettävissä palavereissa.

Millaisia menetelmiä käytämme korjuulaadun seuraamisessa?

Käytämme korjuulaadun mittaamisessa ja arvioinnissa alalla yleisesti tunnettuja menetelmiä kuten Metsätehon Online-menetelmää. Varsinaiset mittausrutiinit ovat toimialalla hyvin vakiintuneita. Mitattavia asioita ovat esimerkiksi jäävän puuston määrä, puusto- ja juuristovauriot sekä ajouran mitat. Pyrimme jatkuvasti kehittämään korjuulaadun hallintaa muun muassa parantamalla laatumittauksen työkaluja ja maastotallentimia sekä olosuhdetietoja. 

Miten ulkopuolinen laadunvalvonta toimii?

Olemme tilanneet korjuulaadun arvion jo useampana vuotena Tapio Silva Oy:ltä. Se perustuu kattavaan satunnaisotantaan sekä ammattitaitoiseen ja ulkopuoliseen, riippumattomaan arviointiin. Tämä arviointi on keskeisessä asemassa, kun arvioimme oman korjuumme toteutunutta laatua.

Toimitamme Tapiolle tiedot korjatuista lohkoista, joihin he toteuttavat satunnaisotannan yhdessä sovittujen painotusten mukaisesti. Haluamme varmistaa riittävän otannan koko toimialueellamme tärkeiksi katsotuissa työlajeissa.

Myös Suomen metsäkeskus tekee korjuujäljen arviointia. Näitä tuloksia on käsitelty muun muassa Metsälehden teettämässä vertailussa, jossa UPM Metsä suoriutui parhaiten harvennuskorjuusta, kun vertailtiin yksityismetsistä puuta korjaavia organisaatioita.

Kuka määrittää hyväksyttävän korjuujäljen?

Metsälaki määrittää hyväksyttävyyden rajat korjuujäljelle. Metsälain jälkeen tulevat hyvän metsänhoidon suositukset ja metsäsertifioinnin (PEFC™ ja FSC®-C109750) kriteerit, jotka myös velvoittavat varmistamaan vaatimusten täyttymisen. Näiden lisäksi yritykset asettavat omat yrityskohtaiset vaatimuksensa korjuujäljen laadusta.

Miten huomioimme palautteen korjuulaadusta?

Huomioimme kaikki korjuulaatuun liittyvät palautteet. Jo usean vuoden ajan olemme kysyneet palautetta myös metsäasiakkailtamme. Tämä on tärkeä palautekanava, vaikka palautteeseen vaikuttaa suuresti metsäasiakkaan osaaminen ja kokemus metsäalasta. Tuore hakkuuala saattaa äkkiseltään näyttää epämääräiseltä, sekavalta ja jopa oudolta, vaikka korjuujäljen laatu voi olla ensiluokkaista. Käymme aina huolellisesti läpi kaikki palautteet ja pyrimme kehittämään niiden perusteella toimintaamme.

Näytä lisää