Kirjanpainajien tarkkailuaika käsillä
Tänäkin vuonna metsänomistajien on hyvä tarkkailla metsiään kirjanpainajien varalta. Erityisesti asiaan on syytä kiinnittää huomiota niillä maantieteellisillä alueilla, missä kuluneen vuoden aikana on tuulituhojen seurauksena kaatunut puustoa reilusti.
Kirjanpainaja on kuusen merkittävin runkotuholainen. Kun päivälämpötila keväällä asettuu vähintään +18 asteen tienoille, on tullut aika tarkkailla kirjanpainajan leviämistä. Kirjanpainajat iskeytyvät tukkipuun kokoisten kuusten tyviosaan. Keväällä parveilevat hyönteiset etsivät ja löytävät heikentyneet puut, tuulenkaadot ja pinossa olevat tuoreet rungot. Lämpimät kesät nopeuttavat kirjanpainajan kehitystä ja parantavat lisääntymismenestystä. Kirjanpainajan populaatiokokoa on seurattu Etelä-Suomessa vuodesta 2012 lähtien Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen feromoniseurannalla. Kannanseurannasta saatava tieto on metsänomistajille tärkeää, koska silloin tuhojen tarkkailu ja tuhopuiden korjuu osataan erityisesti kohdistaa alueille, missä riski tuhoille on suurin.
Kaksi sukupolvea kirjanpainajia viime kesän aikana
Viime kesänä kirjanpainajan kannanseurannassa kolmasosa saaliista tuli vasta elo-syyskuussa. Tämä kertoo siitä, että kirjanpainajien aikuistuminen aikaisemmin kesällä sujui hyvin ja johti siihen, että ensimmäinen sukupolvi ehti munia toisen sukupolven. Toisen sukupolven aikuistuminen ja talven yli selviäminen riippuu meidän olosuhteissamme siitä, onko syksy pitkä ja lämmin. Lumitilanne ja talven sateetkin vaikuttavat talvehtimiseen.
Yleisellä tasolla verrattuna edellisten vuosien saalismääriin kirjanpainajakannat nousivat viime kesänä erityisesti Savo-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Itä-Uudenmaan seurantapaikoilla. Esimerkiksi Rautalammilla ja Lappeenrannassa kirjanpainajia kertyi viime kesänä riskirajana pidettävän 15 000 kappaleen yli.
Tarkkaile kirjanpainajia erityisesti tuulituhoalueilla
Viime vuonna oli kolme suurempaa myrskyä, jotka aiheuttivat metsiin tuulituhoja. Päivö-myrsky kaatoi puustoa Itä-Suomessa, etenkin Pohjois-Karjalassa kesäkuussa. Liisa-myrsky kaatoi marraskuussa Pohjanmaalla ja Satakunnassa puustoa noin 0,2-0,4 miljoonaa kuutiometriä. Aila-myrsky marraskuussa iski etenkin Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Alueilla, missä on syntynyt tuoreita tuulenkaatoja ja edellisenä kesänä kirjanpainajan kannat ovat olleet korkealla, kirjanpainajaa on pidettävä erityisesti silmällä tänä ja tulevina kesinä.
Kirjanpainajan syöntijäljet
Myös Ruotsissa seurataan parhaillaan tiiviisti kirjanpainajan parveilun etenemistä. Kirjanpainaja on aiheuttanut vuosina 2018-2020 Ruotsissa ennen näkemättömän laajat, yli 18 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Etelä-Ruotsissa ja muutamalla seurantapaikalla Tukholman pohjoispuolella kirjanpainajan parveilu alkoi jo viikolla 19.
Tukholman pohjoispuolella olevat alueet ovat samalla leveyspiirillä kuin meikäläiset eteläisimmän Suomen kuusikot. Niitä on syytä pitää silmällä kirjanpainajien iskeytymien varalta. Iskeytymän tunnistaa pienistä reistä tyvitukin alueella. Reistä tulee ulos kahvinsakan väristä ruskeaa purua, kun hyönteiset kaivavat käytäviään kuoren alle. Kirjanpainaja kuljettaa mukanaan patogeenisia, puussa värivikaa aiheuttavia sinistäjäsieniä, mitkä yhdessä hyönteisen toukkakäytävien kanssa tuhoavat vettä kuljettavan nilakerroksen, estävät vedenkuljetuksen latvukseen ja aiheuttavat puun kuolemisen.