Lauri Hetemäki ei hätkähdä kysymystä metsien kohtalosta puolen vuosisadan päästä. Metsien kiertoajassa se on lyhyt aika, hän muistuttaa. Hetemäki on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori ja Euroopan metsäinstituutin vanhempi tutkija.
”Kuusi ja mänty ovat Suomessa vallitsevat puulajit myös 50 vuoden kuluttua. Sekametsien määrä kasvaa, joskin on vaikea ennakoida, kuinka paljon.”
Kuluttajat ja poliitikot vaativat nyt nopeita ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ne vaikuttavat siihen, miten tulevaisuuden metsät voivat.
”Suojelupinta-alaa ja hiilinielujen määrää pitäisi pikaisesti kasvattaa. Aina ei muisteta, että lyhyen tähtäimen politiikkatoimet eivät sovellu metsiin, vaan niitä pitää katsoa pitkällä aikavälillä.”
Hiilinielujen kasvattaminen ja biodiversiteetin tukeminen ovat tärkeitä toimia. Vielä tärkeämpää on Hetemäen mukaan fossiilisiin raaka-aineisiin sekä resurssitehottomuuteen nojaavaan talouden uudistaminen.
”Nykyinen talousmalli on yksinkertaisesti rikki.”
Miltä näyttää tulevaisuuden metsä? Katso taimen tarina!
Metsää tarvitaan vielä 50 vuoden päästäkin, koska fossiiliset raaka-aineet korvataan tulevaisuudessa yhä useammin puupohjaisilla tuotteilla. Raaka-aineiden haaskaukseen ei tulevaisuudessa ole varaa.
”Metsillä on merkittävä rooli siinä, että Euroopassa päästään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Metsien rooli tulee muuttumaan, koska nykyinen järjestelmä pitää ajaa alas ja kiertotaloutta on parannettava.”
Tulevaisuuden metsät sopeutuvat muutoksiin
Keskeinen kysymys on, miten käyttää metsiä tehokkaasti ja parantaa samanaikaisesti niiden luontoarvoja ja hiilensitomiskykyä. Tulevaisuuden metsiä käytetään monipuolisesti, Hetemäki arvioi. Osaa hyödynnetään puuntuotannossa, osa on kokonaan tai osittain rauhoitettuja.
”Näyttää siltä, että EU:n alueella suojeltava metsäpinta-ala tulee lisääntymään. Samaan aikaan metsäteollisuuden käyttöön tarkoitetun puun volyymi ei laske, koska puunkasvatus ja -tuotanto tulevat olemaan nykyistä tehokkaampia.”
Metsäteollisuus joutuu sopeutumaan muutoksiin. Tulevaisuudessa viestintään käytettävän paperin määrä pienenee. Sen sijaan digitalisaatio ja uudet kulutustottumukset lisäävät pakkaustarvikkeiden ja esimerkiksi tarrojen kulutusta.
UPM korvaa avohakkuut ojitetuilla korpikohteilla metsän jatkuvapeitteisellä kasvatuksella
Puurakentaminen lisääntyy, ja tekstiilikuitu tulee yhä useammin metsästä. Erityisesti polyesteriä tullaan korvaamaan puukuidulla. Samoin käy ainakin osittain puuvillalle, jonka kasvatus vaatii paljon vettä, maata ja torjunta-aineita.
Taloussektori tulee olemaan yhä useammin mukana vaalimassa tulevaisuuden metsien monimuotoisuutta.
”Regulaatio sekä rahoitusmarkkinat palkitsevat niitä toimia ja investointeja, jotka auttavat irtautumaan fossiilista raaka-aineista.”
Suomi on ollut Hetemäen mukaan edelläkävijä esimerkiksi metsien suojelussa. Metso-ohjelman kautta metsänomistaja voi saada korvauksia suojeltavaa aluetta vastaan.
”Tällaisten järjestelmien käyttö ja mittakaava tulevat kasvamaan tulevaisuudessa.”
Tulevaisuuden metsiin kohdistuu paineita
Globaalilla tasolla metsien suurin ongelma on metsäkato. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa metsiä on hävinnyt YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tietojen mukaan kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana 177 miljoonaa hehtaaria. Määrä vastaa noin 90 prosenttia EU:n metsäpinta-alasta.
Syynä ovat metsien muuttaminen maatalousmaaksi, kaupungistuminen sekä laittomat hakkuut.
”Metsiin kohdistuu tulevaisuudessa yhä enemmän paineita. Tällöin tarvitaan nykyistäkin resurssiviisaampaa metsien käyttöä. Maailman metsistä vain neljä prosenttia on EU:ssa, mutta EU:n osuus maailman metsäteollisuuden viennin arvosta on yli 40 prosenttia. Tehokas ja laadukas metsänhoito ja metsäteollisuus voivat tuottaa hyviä tuloksia pienellä pinta-alalla.”
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat säiden äärimuodot, kuten myrskyt, kuivuus ja metsäpalot, tuhoavat metsiä. Tuholaisten aiheuttamien tuhojen lisääntymisestä on jo näyttöä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Metsätuhojen minimointi ja niihin sopeutuminen tulevat olemaan tärkeä osa metsänhoitoa tulevaisuuden metsissä.
”Monimuotoinen sekametsä on vähemmän herkkä niin ilmastonmuutoksen aiheuttamille tuhoille kuin muillekin olosuhteiden muutoksille. Meidän tulisikin järjestelmällisesti pyrkiä lisäämään sekametsien osuutta nyt kovin kuusi- ja mäntyvaltaisissa metsissämme.”
Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 4/2021.