Taimikonhoito kasvattaa metsän tuottoa

Viivästyminen lisää taimikonharvennuksen kustannuksia

Varhaisperkauksen jälkeen taimikko harvennetaan tiheyteen, jossa puusto kasvatetaan ensiharvennukseen asti. Huuskosen mukaan kuusitaimikko kannattaa harventaa, kun se on noin kolmimetrinen, ja mäntytaimikko, kun puut ovat noin 5–6 metrin pituisia.

– Näin männyistä pyritään saamaan hyvälaatuisia ja tukkiosan oksista ohuita. Kuusessa oksien paksuuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, joten kuusitaimikko voidaan harventaa aiemmin, jolloin työ on helpompaa ja edullisempaa, Huuskonen sanoo.

Eteläsuomalainen rehevän paikan kuusitaimikko kasvaa kolmimetriseksi noin kymmenessä vuodessa, pohjoisessa hiukan hitaammin. Huuskonen kannustaa metsänomistajia seuraamaan tarkasti, ettei paras vaihe taimikonharvennukselle vilahda ohi. Kun puun läpimitta kasvaa, sahaaminen hidastuu.

– Harvennuskustannukset nousevat jyrkästi puuston järeytyessä. On laskettu, että viivästyminen lisää kustannuksia noin 10 prosenttia vuodessa.

Myöhästynyt taimikonhoito lisää helposti kustannuksia ja viivästyttää kasvua. Työ kannattaa kuitenkin tehdä aina, vaikka myöhässäkin.

Taimikonhoito parantaa tukkipuun laatua

Ajallaan hoidettu taimikko kasvaa hyvin ja tuottaa tuloja myös jälkipolville.

Ajoissa – omin tai ammattilaisen voimin

Osa metsänomistajista leikkaa taimikonhoidon kustannuksia tekemällä ainakin osan töistä itse. Huuskosen mukaan etenkin varhaisperkaus sopii metsänomistajalle hyvin, kunhan vain käytössä on raivaussaha ja suojaimet. Hän muistuttaa kuitenkin, että kokemattomalla voi mennä helposti vähintään viikko kesälomasta 3–4 hehtaarin raivaamiseen.

–  Jos päätyy ylimitoittamaan urakkansa, kannattaa mieluummin teettää loput työstä kuin siirtää seuraaviin vuosiin, Huuskonen sanoo. Hän on myös huomannut, että metsänomistaja ei aina raaski perata riittävästi.

– Metsuri varmistaa, että istutetut taimet saavat riittävästi kasvutilaa.

Tutustu lisää taimikonhoitoon

Katso videolta milloin taimikonhoito kannattaa tehdä! (2:26 min)