10 syytä, miksi puuta tarvitaan

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kertoo, mikä on puun merkitys Suomelle ja mihin kaikkeen puuta käytetään nyt ja tulevaisuudessa.

Miksi puuta tarvitaan ja mitä ongelmia se voi tulevaisuudessa ratkaista? Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajaa Karoliina Niemi vastasi kysymyksiimme.

1. Mikä on puun merkitys Suomen viennille?

Karoliina Niemi: ”Metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2022 yhteensä 14,6 miljardia euroa, josta massa- ja paperiteollisuuden osuus oli 10,5 miljardia euroa ja puutuoteteollisuuden noin 4,1 miljardia euroa.

Metsäteollisuudella on iso merkitys tavaraviennille – se muodostaa viidenneksen Suomen koko tavaraviennin arvosta. Viennistä 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan, 20 prosenttia Aasiaan ja loput muihin maanosiin.

Tullin ulkomaan tavarakaupan tilastojen mukaan paperi ja kartonki olivat viennin arvossa mitattuna Suomen merkittävin vientituote vuonna 2022. Sellu ja sahatavara olivat sijoilla neljä ja viisi.

Viennin kehitykseen vaikuttavat eniten globaalit markkinat ja suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky. Puun häiriötön saatavuus on osa tätä kokonaisuutta.”

2. Mikä on puun merkitys Suomen työllisyyden kannalta?

Niemi: ”Metsäteollisuus työllistää suoraan yli 40 000 henkilöä. Metsätalouden ja puunkorjuun parissa työskentelee lisäksi noin 21 000 henkilöä. Eri aloilla on monia toimijoita, jotka ovat riippuvaisia massa- ja paperiteollisuuden tuotannosta ja viennistä.

Metsäteollisuus työllistää välillisesti yli 30 000 henkilöä muun muassa maaliikenteessä, kuljetuksessa, tukkukaupassa ja varastoinnissa.

Tällaisia innovaatioita puusta kehitetään

Vuonna 2021 metsäteollisuudessa maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 1,9 miljardia euroa. Metsätaloudessa ja puunkorjuussa palkkasumma oli samana vuonna noin 450 miljoonaa euroa. Yksityismetsänomistajille metsäteollisuus maksoi vuonna 2022 kantorahatuloja 2,5 miljardia euroa.

Metsäsektorin arvoketjut ovat pääosin kotimaisia. Tuotantolaitoksia on ympäri maata, joten niiden taloudelliset vaikutukset ovat alueellisesti suuria.

Metsäteollisuuden vienti ja laajat kotimaiset arvoketjut hyödyttävät Suomen taloutta, yrityksiä ja suomalaisten hyvinvointia työpaikkoina, palkkoina, veroverotuloina ja puunmyyntituloina.”

3. Mikä on puun merkitys verotuloissa mitattuna?

Niemi: ”Metsäsektorin suora ja epäsuora verokertymä on yhteensä noin 3,5 miljardia euroa, josta vajaa puolet tulee työntekijöiden maksamista veroista ja sivukuluista sekä työnantajan maksamista sivukuluista. Tämä on noin 3,6 prosenttia kaikista Suomessa kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista.”

4. Mitä puu merkitsee Suomen hiilinieluille?

Niemi: ”Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan maankäyttösektori oli kokonaisuudessaan hiilinielu vuonna 2022. Metsillä on tässä kokonaisuudessa iso merkitys. Terveet ja hyvin kasvavat metsät takaavat vahvan hiilinielun, ja metsiä kannattaakin hoitaa aktiivisesti ja oikeaan aikaan.

Metsien hiilinielun suuruus vaihtelee vuosittain. Globaalit markkinat vaikuttavat Suomessa tehtyjen puupohjaisten tuotteiden vientiin ja siten myös hakkuisiin ja nieluihin. Lisäksi vuosittaiset kasvuolosuhteet muuttavat hiilinieluja.

Kuivat kesät ovat haasteellisia kasvulle ja hiilensidonnalle. Ne altistavat myös hyönteistuhoille.

Suomalainen puu: Tulevaisuuden(kin) raaka-aine?

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Metsät ovat hiilinielu eli ne sitovat vuosittain enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu.

Viljelysmaa on puolestaan päästölähde, koska se vapauttaa vuosittain ilmaan enemmän hiilidioksidia kuin pystyy sitomaan sitä.

Metsäkato tarkoittaa metsän muuttamista muuhun käyttötarkoitukseen. Se aiheuttaa metsänielun pysyvän poistumisen, mutta sitä tapahtuu Suomessa melko vähän.”

5. Mikä on puun merkitys monimuotoisuuden näkökulmasta?

Niemi: ”Monimuotoisuus on elinvoimaisen metsän ja suomalaisen metsäelinkeinon perusta. Eri lajit viihtyvät erilaisissa metsissä ja metsän eri osissa, joten yhtä keinoa monimuotoisuuden turvaamiseksi ei ole.

Monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että arvokkaimmat kohteet rajataan metsänkäytön ulkopuolelle. Lisäksi talousmetsissä on tehty 2000-luvun vaihteesta lähtien monimuotoisuutta edistäviä toimia, joista yksi on laho- ja säästöpuiden jättäminen metsään.

Lahopuissa elää 4 000–5 000 erilaista metsälajia. Hakkuiden yhteydessä on tärkeää jättää metsään myös eläviä säästöpuita, joiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota. Ne tarjoavat suotuisan elinympäristön erilaisille eliöille ja myöhemmin lahottajille.

Miltä tulevaisuuden metsät näyttävät 50 vuoden päästä?

Monimuotoisuutta edistävät myös vesistöjen ympärille jätettävät suojavyöhykkeet, jotka estävät valumia hakkuukohteilta ja tarjoavat elinympäristöjä vesistön erilaisille lajeille, sekä tiheiköt, jotka antavat suojaa ja ravintoa eri eläimille.

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry laativat parhaillaan puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekarttaa. Siinä katsotaan tähänastisen työn tuloksia ja suunnataan katse vuoteen 2055 asti.”

6. Mikä merkitys on puun jalostamisesta syntyvillä sivuvirroilla? 

Niemi: ”Kun valmistetaan korkean jalostusasteen tuotteita, puun kaikki osat pyritään hyödyntämään tarkasti. Tulevaisuudessa sivuvirroista hyödynnetään yhä suurempi osa. Tällä on suuri merkitys ympäristölle ja tuotteen jalostusarvolle.

Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvää haketta ja purua käytetään sellun raaka-aineena sekä biokomposiitin, biopolttoaineiden ja teknisten biokemikaalien valmistuksessa.

Tulevaisuuden kodit ovat hiilivarastoja – puu mahdollistaa hiilineutraalin rakentamisen

Sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä sekä lannoitevalmisteina käytettävää tuhkaa, meesakalkkia ja kuitulietettä.

Metsäteollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan Suomi on maailman ykkönen ligniinin talteenottoon liittyvissä patenteissa. Ligniini on selluloosan ohella tärkeä puun ainesosa, jota on hyödynnetty ennen ainoastaan energiana.

Nyt sitä käytetään esimerkiksi liimojen, biomuovien ja tulevaisuudessa myös akkumateriaalien valmistuksessa.

Sellunkeiton raakasuovasta saadaan rasvayhdisteitä, joista voi erottaa muun muassa pikeä ja mäntyöljyä. Mäntyöljyä jatkojalostetaan biodieseliksi, tisleeksi kemianteollisuuteen sekä naftaksi, jota voidaan hyödyntää myös biomuovien raaka-aineena.”

7. Mikä on puuraaka-aineen merkitys arkisille tuotteille?

Niemi: ”Puusta valmistetut tuotteet ovat osa arkeamme. Useat suomalaiset asuvat puutaloissa. Huonekalut ja ulkoterassit valmistetaan yleensä puusta, samoin monet astiat.

Puusta tehdään myös nenäliinoja, talouspaperia ja wc-paperia, tarramateriaaleja sekä erilaisia pakkauksia. Myös ravintoloista ja kahviloista mukaan otettavat astiat ovat nykyisin usein puupohjaisia.

Suomalaiset elävät keskellä aarretta, joka korvaa öljyn ja paljon muuta – Listasimme kiinnostavimmat puutuotteet, joita tutkitaan nyt

Moni meistä lukee mielellään kirjoja. Komposiittimateriaalista voi valmistaa terasseja, pesualtaita ja jopa wc-pöntön. Onpa puusta valmistettu joskus autokin.

Kun kävin äskettäin Kanadassa, sain paikallisilta kollegoiltani lahjaksi puusta valmistelut nappikuulokkeet.”

8. Mikä on puun rahallinen merkitys tulevaisuudessa?

Niemi: ”Konsultointiyritys Afryn vuonna 2018 laatiman arvion mukaan puupohjaisten tuotteiden markkinat kasvavat noin 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä.

Ainoastaan graafisen paperin kysyntä on vähentynyt digitalisaation myötä. Paperia tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa, ja silloin kilpailukyky ratkaisee sen, missä paperi tuotetaan.

Maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, raaka-aineiden lisääntyvä niukkuus, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ohjaavat kulutusta kestävämpiin ratkaisuihin. Puu on uusiutuva, moneen tuotteeseen soveltuva raaka-aine.”

Puusta saatavalla nanoselluloosalla voi puhdistaa kaivosten vesiä

9. Mitä yllättäviä käyttötarkoituksia puulla voi olla?

Niemi: ”Puun käyttäminen sitkoaineena muun muassa jogurtissa, ketsupissa ja hammastahnassa yllättää kuulijan aina. Puuta hyödynnetään myös vanilliinin, sellofaanin ja kosmetiikan valmistuksessa.

Itse biokemiaa paljon lukeneena odotan sitä, mitä puu tuo lääketeollisuudelle. Puu voi elää metsässä vuosisatoja ja kestää vaikka millaisia ulkoisia uhkia. Sillä on loistavat puolustautumiskeinot.”

10. Miten puun merkitys muuttuu tulevaisuudessa?

Niemi: ”Puu on monipuolinen materiaali, emmekä vielä tiedä, mitä kaikkea siitä voidaan tulevaisuudessa tehdä. Tuotteiden uusia kehityssuuntia ovat muun muassa tekstiilit, biokemikaalit, ligniinin eri käyttömuodot, biopolttoaineet ja nanoselluloosa.

On tärkeää etsiä ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, kuten öljypohjaista muovia, jonka valmistuksessa vapautuu ilmaan suuria määriä hiilidioksidia.

On hyvä muistaa, että tulevaisuudessa tarvitaan myös nykyisiä puutuotteita ja niiden kehittämistä. Prosessissa mahdollisesti käytettävien haitallisten aineiden määrää vähennetään edelleen.

Yksi tärkeä tavoite on energiankulutuksen ja materiaalin kokonaiskäytön vähentäminen tuotannossa eli entistä resurssitehokkaampi tuotanto.” 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki 3/2023 -lehdessä.

Haaveiletko tammimetsästä? Lue vinkit istutukseen ja hoitoon
Artikkeli | 6 min

Haaveiletko tammimetsästä? Lue vinkit istutukseen ja hoitoon

Lue lisää
Kasvava keskiluokka kaipaa pehmopaperia
Artikkeli | 4 min

Kasvava keskiluokka kaipaa pehmopaperia

Lue lisää
Kohti hiilineutraalia metsäteollisuutta
Artikkeli | 4 min

Kohti hiilineutraalia metsäteollisuutta

Lue lisää