UPMMetsä

Miten varaudun myrskytuhoihin ennalta?

UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikön, maa- ja metsätaloustieteiden tohtorin Heli Viirin avustuksella koostimme yhdelle sivulle tärkeimmät seikat, mitä sinun metsänomistajana on hyvä tietää myrskytuhoista metsissä.

Arkikielessä puhumme usein myrskytuhoista, kun tuuli kaataa puita metsissä, vaikka itse asiassa suurin osa puista kaatuu kovien tuulten seurauksena, eli oikeastaan puhummekin tuulituhoista. Kova tuuli määritellään myrskyksi vasta silloin, kun sen keskinopeus ylittää 21 metriä sekunnissa – ja siihen nopeuteen tuuli pääsee harvoin metsän sisällä.

Myrskytuho tai tuulituho, kovien tuulten iskiessä puiden kaatuminen voi aiheuttaa isoja taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle. Merkittäviä taloudellisia tappioita aiheuttavia myrskyjä sattuu yleensä noin joka kolmas vuosi jossakin päin Suomea.

Myrskytuhojen taloudellisten tappioiden riski lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä

Ilmastonmuutoksen myötä lumeton ja roudaton aika yleistyy ja pitenee, mikä lisää tuulituhoja metsissä, kun lumi ja maan jäätyminen eivät ole suojaamassa puita kaatumiselta. Voimakkaiden tuulten ei sinänsä odoteta lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä, mutta jos tuuli repii puun juuriston, se on alttiimpi sieni- ja hyönteistuhoille. Erityisesti kirjanpainatuhojen pelätään yleistyvän lisääntyvien tuulituhojen vuoksi.    

Metsänomistajalle tuulituhoista tulee taloudellisia tappioita, kun puut kaatuvat myrskyssä ennen kiertoaikansa päättymistä. Sen lisäksi, että puut eivät pääse tällöin kasvamaan täyteen mittaansa ja järeyteensä, myös myrskytuhopuiden korjuu on kalliimpaa ja hitaampaa kuin tavallisessa päätehakkuussa tai harvennuksessa. Runkojen pirstaloituminen heikentää myös puuston arvoa.

Kun myrsky rikkoo puiden runkoja ja metsässä on korjaamattomia tuulenkaatoja, voivat kaarnakuoriaiset lisääntyä ja aiheuttaa tuhoja vielä vuosia myrskyn jälkeenkin. Jos myrsky sattuu lämpimään vuodenaikaan, voivat rungot pilaantua sinistäjäsienten aiheuttaman värjääntymisen vuoksi.

Suomen laajimmat myrskytuhot 2010-luvulla:

  • Heinä—elokuussa 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt aiheuttivat noin 8 miljoonan kuutiometrin tuhot. Tuhoalueet: Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Karjala.
  • Joulukuussa 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat noin 3—4 miljoonan kuutiometrin tuhot. Tuhoalue: Lounais-Suomi
  • Marras—joulukuussa 2013 Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt aiheuttivat noin 3 miljoonan kuutiometrin tuhot. Tuhoalueet: Keski-Suomi, Etelä-Savo, Lounais-Suomi ja Etelä-Suomi.

(Metsätieteen aikakauskirja, Taulukko 2, 2019)

myrskytuhoja-metsassa-Asta-myrskyn-jalkeen.jpg

Asta-myrskyn aiheutti ukkosmyrskyyn liittynyt syöksyvirtaus, joka katkoi ja rikkoi puun runkoja korkealta.

Mistä tiedän, onko metsäni erityisen altis myrskytuhoille?

Metsätuhoille alttiimpia ovat puhtaat kuusikot, koska kuusella on pinnallinen juuristo. Avohakkuiden reuna-alueet ovat myös alttiita tuulituhoille. Metsän ikä on myös riskitekijä, sillä nuoret metsät kestävät tuulituhoja vanhoja paremmin. Ikääntyneet metsiköt ovat myös alttiimpia muille taudeille ja tuholaisille.

Tuoreen tutkimuksen (2020, Venäläinen et al.) mukaan Suomessa etelä- ja länsialueen myrskytuulet ovat todennäköisempiä kuin pohjois- ja itäalueen myrskytuulet.

Oman metsätilasi tuulituhoriskiä voit arvioida Luonnonvarakeskuksen tuulituhoriskikartan avulla. Kartta antaa arvion siitä, kuinka todennäköisesti kartasta valitsemallasi alueella tapahtuu tuulituhoja viiden vuoden jaksolla.

 

Metsänomistajan vinkkilista myrskytuhoihin varautumisessa:

  1. Tee taimikonhoidot ja harvennukset ajoissa. Puuston elinvoimaisuudesta huolehtiminen on tärkeää, sillä terve metsä kestää ulkopuolista rasitusta paremmin.
     
  2. Valitse sopivat puulajit metsääsi. Puhtaat kuusikot ovat alttiimpia tuulituhoille kuin sekametsät. Sekä mänty- että koivusekoitus kuusikossa vähentävät tuulituhojen riskiä.

  3. Hyödynnä ammattilaista hakkuiden suunnittelussa. Metsäasiantuntija ottaa huomioon hakkuiden suunnittelussa kohteessa vallitsevien tuulten suunnan ja mahdolliset tuhoriskit.

  4. Anna yksittäisten tuulenkaatojen jäädä metsään.  Metsänomistajan tulee ryhtyä metsätuholain mukaan puunkorjuuseen, kun vioittuneita kuusen runkoja on yli 10 kuutiometriä ja männyn runkoja 20 kuutiometriä hehtaarilla. Metsään jäädessään yksittäiset tuulenkaadot toimivat monien sieni- ja hyönteislajien lisääntymisalustana ja siten tukevat metsän monimuotoisuutta.

  5. Varaudu vakuutuksella. Tuulituhoja metsissä ei voi täysin estää, joten metsävakuutusta kannattaa harkita. Vakuutusten kattavuuksissa on eroja, joten vakuutusten ehtoja kannattaa vertailla.

 

Miten toimin, jos myrsky on tehnyt tuhoja metsässäni?

  1. Kartoita tilanne omassa metsässäsi. Turvallisuuden kannalta metsäammattilainen on paras arvioimaan tuhojen laajuuden.

  2. Tilaa puunkorjuu ammattilaiselta. Ammattitaito puunkorjuussa on erittäin tärkeää tuulenkaatoja korjattaessa.

  3. Tee tarvittaessa vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.