UPMMetsä

Miten hakkuukoneen mittaustarkkuus varmistetaan?

Puunkorjuussa hakkuukone mittaa jokaisen katkaistun pölkyn yksitellen ja tarkasti. Mittaustarkkuutta valvovat säännöllisesti koneen kuljettaja ja ulkopuolinen taho.

Miten hakkuukoneen mittaustarkkuus varmistetaan?

– Metsänomistajan ei tarvitse olla huolissaan hakkuulla tehtävästä puun mittauksesta. Toimintaa valvotaan tarkasti ja koneiden pitää olla aina kunnossa, lupaa viitasaarelainen metsäkoneyrittäjä Veikko Välipakka. Hän on yksi seitsemästä toimijasta koneyrittäjien yhteenliittymä Viita Forest Oy:ssa. 

Se, kuinka tarkkaan puutavaraa on mitattava, määritellään puutavaranmittauslaissa. Laki vaatii myös kontrolloimaan mittalaitteiden toimivuutta ja käytettäviä mittausmenetelmiä.

Omavalvonta on osa kuljettajan päivittäistä työtä   

Kuljettaja seuraa hakkuukoneen mittatulosta säännöllisesti työn edetessä. Säännöllinen kontrolli sisältää tietokoneen arpomien ja omavalintaisten satunnaisten näyterunkojen tarkastusmittauksen, sekä pituuden että läpimittojen osalta. Käytettävästä tarkkuusmittalaitteesta eli ns. mittasaksista tiedot siirtyvät tietokoneelle.   

– Kuljettaja tarkistaa mittanauhalla pituusmitan ja mittasaksilla kuutiot jokaisessa työvuorossa. Tuloksia verrataan koneen antamiin tietoihin. Tilavuuden määrittämistä vaikeuttaa se, että runko ei ole aina saman muotoinen eikä puukiekko pyöreä. Kuutioinnissa mittaerot pyritään saamaan keskimäärin nollaan eli mittojen tulee heitellä nollan molemmin puolin. Samansuuntainen poikkeama useammassa mittauksessa kertoo, että mittalaitetta tulee säätää. Yhden puun mittauksen jälkeen ei kannata vielä lähteä virittämään, Välipakka kertoo.

Kuvassa on hakkuukoneen tietokoneen näyttö, joka esittää juuri käsittelyssä olevan pölkyn pituuden (405 cm) ja läpimitan (311 mm). Kuljettaja seuraa jokaisen pölkyn pituutta ja läpimittaa jatkuvasti.

 

Viikoittain hakkuutyömaalla tehdään tarkistusmittaukset vähintään 12 pölkylle pääpuulajista, minkä lisäksi mitataan pölkkyjä kaikista hakattavista puulajeista. Tällainen sattumanvaraisesti mittaukseen osuva arvontarunko pyritään saamaan jokaiseen työvuoroon. Muita runkoja mitataan, jos niitä hakataan leimikolta yli viisi kuutiota. Lisämittauksia tehdään myös keväällä ja syksyllä tehtävien kelikorjausten jälkeen.  

– Mittatarkkuuden seuranta on iso osa kuljettajan rutiinia. Niinpä kokenut kuski huomaa nopeasti, jos mittalaitteeseen tulee vikaa, Välipakka toteaa.  

Ulkopuolinen valvoja varmistaa mittauksen    

– Meillä Viita Forestilla toimihenkilöt tekevät kontrollimittaukset jokaisella hakkuukoneella neljä kertaa vuodessa. Lisäksi UPM Metsän toimihenkilöt käyvät tekemässä tarkastusmittaukset ja korjuulaadun valvonnan neljännesvuosittain joka motolla, Välipakka sanoo.

Ulkopuolisen tekemä tarkastusmittaus sisältää pääpuulajissa vähintään 30 pölkkyä eli noin 5–7 runkoa. Kontrollissa käytetään aina ulkopuolisen tahon mittalaitteita. Lain mukaan mittaustulosten ja hakkuukoneen antamien arvojen ero saa olla enintään ± 4 prosenttia, mutta käytännön mittatarkkuuden tavoitteena on ± 3 prosenttia. Jos mittaero ylittyy, tehdään koneeseen kalibrointi. Mittaustarkkuuden ohella valvotaan myös mittalaitteiden toimivuutta ja mittaustapahtumaa. Tarkastusmittauksien tulokset säilytetään vähintään kaksi vuotta.

Puutavaran pituus mitataan mittapyörän avulla.

Hyvä mittaus hyödyttää kaikkia

Nykyisin suurin osa korjatusta puutavarasta mitataan hakkuukonemittauksella. Saatavaa mittaustietoa käytetään, kun lasketaan kauppahintaa, palkkoja ja urakointimaksuja. Näin ollen mahdollisimman hyvä mittaustarkkuus hyödyttää niin metsänomistajaa, puun ostajaa kuin hakkuukoneyrittäjää.

– Metsänomistaja on aina tervetullut vierailemaan hakkuutyömaalleen ja jututtamaan koneen kuljettajaa.  Turvallisuusseikat tulee huomioida, eli soitto kuljettajalle ja huomiovaatetusta päälle, Välipakka muistuttaa.    

 

Teksti: Päivi Mäki

Kuvat: Eemeli Kiukkonen

 

 
 

 

Lue lisää puunkorjuusta