Laadukas ensiharvennus tuo puille kasvutilaa

Pöyhösten metsä Hankasalmella on ollut suvun omistuksessa 1550-luvulta lähtien. Olli Pöyhönen on hoitanut Amerikan tädiltään ostamaansa metsää vuodesta 1991. Ensiharvennus tuo Pöyhösen puille lisää valoa ja tilaa kasvaa.

Rinteessä sijaitseva kuusivaltainen metsä kylpee valossa. Suorarunkoisten puiden latvat kurottavat kohti kirkkaansinistä taivasta. Puita on tasaisesti, ja niillä on tilaa kasvaa. Siitä tietää, että ensiharvennuksen laatu on hyvä. Kaadetut puut ovat siisteissä pinoissa tien vieressä. Avartuneessa maisemassa kuuluu vain mustarastaiden ja västäräkkien sirkutus. 

Metsänomistaja Olli Pöyhönen katsoo ensiharvennettua metsäänsä tyytyväisenä. Kaikki on hänen mukaansa juuri niin kuin olla pitää: puuta on kaadettu sopivasti, havupuiden sekaan on jätetty lehtipuuta, eikä kasvamaan jätetyissä puissa näy kolhuja.  

Metsätalousteknikon koulutuksen hankkinut Pöyhönen osaa arvioida ensiharvennuksen laatua asiantuntijan silmin. 

”Metsäkoneen kuljettaja työskenteli nopeasti ja tehokkaasti. Puunrungoissa ei näy pilkon pilkkoa. Tässä oli huippuammattilainen asialla.” 

Ensiharvennettu metsä on omistajalleen tuttu 

Hankasalmella sijaitsevasta, 43 hehtaarin kokoisesta metsästä ensiharvennettiin tänään noin hehtaarin alue. Ensiharvennuksen laatu on varmistettu asiantuntijoiden avulla. 

Pikkupojasta lähtien sukunsa metsissä kulkenut Pöyhönen tuntee metsän hyvin. Hän muistaa jyrkän ylämäen, jossa käveli isänsä kanssa, kun he istuttivat metsään männyn avojuuritaimia.  

Viitalan metsätila on ollut Pöyhösen suvun hallinnassa lähes 500 vuotta. Olli Pöyhönen ryhtyi metsänomistajaksi vaimonsa kanssa 1991, kun Pöyhösen Amerikan täti myi metsän heille. Pöyhösen oli tarkoitus työllistyä metsäalalle. Kun hän valmistui metsätalousteknikoksi 90-luvulla, töitä ei ollut. Niinpä hänestä tuli luokanopettaja.  

Pöyhönen tekee metsässään ensisijaisesti heinäämistä, perkaamista, pystykarsintaa sekä tienvarsien ja metsän raivausta. 

”Nautin siitä, kun saan kulkea metsässä raivaussahan kanssa itsekseni kaikessa rauhassa.” 

Vaimon kanssa he käyvät myös marjastamassa ja sienestämässä.  

UPM auttaa laadukkaan ensiharvennuksen toteuttamisessa 

Pöyhönen on tehnyt yhteistyötä UPM:n kanssa alusta pitäen. Kumppanuussopimukseen kuuluvat muun muassa puukauppa, hakkuupalvelu, taimitoimitukset ja metsäsuunnitelman tekeminen.  

Pöyhönen pitää suunnitelmaa hyödyllisenä, koska siinä on kuvattu metsät kokonaisuutena sekä niiden tulevat hoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet. Suunnitelmaan oli kirjattu myös tämän alueen ensiharvennus. 

Laadukkaan ensiharvennuksen voi tilata UPM:ltä ottamalla yhteyttä oman alueensa metsäasiakasvastaavaan. 

”Meillä on kattava verkosto Suomessa. Toimialueemme jokaisessa pitäjässä on henkilö, joka vastaa sen alueen asiakkaista. Me tarjoamme korjuupalvelua koko toimialueella”, sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Tero Anttila. 

UPM sopii puukaupat ensiharvennuksista pääsääntöisesti kahden vuoden kauppa-ajalla. 

”Kun teemme sopimuksen, lupaamme toteuttaa hakkuun tiettyyn aikaan mennessä. Joskus hakkuu voi alkaa kaupan allekirjoittamisen jälkeen hyvinkin nopeasti. Se toki edellyttää sitä, että kohde on valmis hakkuuseen ja meillä on tarve kaadettaviin puihin”, Anttila jatkaa.  

Olli Pöyhönen on tyytyväinen yhteistyöhön UPM:n kanssa. Hän on tullut metsäasiakasvastaavansa Juha Valkosen kanssa niin tutuksi, että uskalsi soittaa hänelle keväisenä sunnuntainakin, kun havaitsi, että kuusen taimia oli jäänyt laatikollinen yli.  

”Kun on hyvät ja mutkattomat suhteet, hommat sujuvat”, Pöyhönen summaa.  

 
Olli Pöyhöstä harmittaa se sävy, jolla metsistä nykyään yleisesti keskustellaan. "Metsänomistajia pidetään pahantekijöinä, jotka pilaavat Suomen metsät. Ajatellaan, että kaikki metsät pitäisi suojella. Mutta silloinhan me vain lahottaisimme ne pystyyn."

Metsäkoneen kuljettaja varmistaa ensiharvennuksen laadun 

Metsäkoneen kuljettaja Jari Nenoselle laadukas ensiharvennus tarkoittaa sitä, että metsä on harvennuksen jälkeen oikeassa tiheydessä, kuvio näyttää viimeistellyltä ja yhtenäiseltä, eikä metsässä näy ajourapainaumia. 

”Pyrin siihen, että kun tulen hytistä ulos ja katson metsää, silmä lepää kokonaisuudessa.”   

Korjuulaadun tavoitteena on hänen mukaansa laittaa metsä kasvukuntoon. 

”Tähän mennessä metsä oli kasvanut sen verran, että latvuskerrokset olivat kiinni toisissaan. Jäljelle jää hyväkuntoinen metsä, jossa puut saavat valoa tyvelle asti, jolloin niillä on kasvutilaa”, Metsä­Multian palveluksessa työskentelevä Nenonen tiivistää. 

Nenonen aloittaa työnsä suunnittelemalla varastointipaikan sijainnin. Varastointipaikalta käsin hän lähtee luomaan ajouraverkostoa maaston ja kuvion muodon mukaan.  

Nenonen poistaa puut ajouran kohdalta ja sijoittaa kaadetuista puista havut sen päälle suojamatoksi.  

Ajouran huolellinen tekeminen on tärkeää, koska sitä pitkin kulkee myös ajokone, joka hakee kaadetut puut metsästä muutaman päivän sisällä harvennuksesta.  

Ajourat saavat olla korkeintaan 4,5 metriä leveitä, ja uravälin pitää olla 20 metriä. 

”Mitä kauempaa pystyn ottamaan puita, sitä vähemmän tulee ajouraa metsään ja kolhuja jäljelle jääviin puihin. Tämä vaikuttaa selvästi ensiharvennuksen laatuun.” 

Kaadettaviksi puiksi Nenonen valitsee huonolaatuiset, esimerkiksi mutkaiset ja toisissaan kiinni olevat puut.  

Seuraavaksi hän harventaa puita tiheimmistä kohdista. Mittarina hän käyttää silmäänsä ja relaskooppia. 

Relaskoopilla varmistetaan oikea runkomäärä pohjapinta-alaan suhteutettuna. Sitä käytetään ensiharvennuksen laadun omavalvonnan välineenä”, Nenonen kertoo. 

Laadukkaan ensiharvennuksen jälkeen metsää kelpaa ihailla 

Ensiharvennus on palkitseva vaihe, sillä sen jälkeen metsän voi antaa rauhassa järeytyä. 

”Nyt voi vain ihailla, miten komeasti metsä kasvaa”, Olli Pöyhönen naurahtaa.  

Tero Anttila on samaa mieltä. Ensiharvennuksen laatu on selvästi hyvä. 

”Tässä kohteessa ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään. Luonto hoitaa lämmön, valon ja ravinteet. Kuljettaja on tehnyt hyvän jäljen, joten tässä on kaikki onnistumisen edellytykset sille, että metsästä saadaan taloudellisesti tuottava.”  

Seuraava hakkuu tulee Anttilan mukaan ajankohtaiseksi noin 15 vuoden päästä. 

”Meillä on Ollin kanssa kumppanuussopimus, joten meillä on tiedossa hänen metsävarallisuutensa tila ja laatu. Mietimme yhdessä, mistä ja milloin puuta kannattaa kaataa seuraavaksi.” 

Miten ensiharvennuksen laatu vaikuttaa metsän kasvuun? 

Kysyimme asiaa palvelualueen päälliköltä Kalle Vanhatalolta, joka vastaa Tapio-konsernissa metsänhoidon suosituksista.  

1. Mitä ensiharvennuksen myöhästymisestä seuraa? 

Se vaikuttaa siihen, kuinka hyvin puut järeytyvät ja tuottavat arvokasta tukkipuuta. Harvennuksen jälkeen kasvamaan jätetyt puut hyödyntävät vapautuneen kasvutilan, mikä kiihdyttää niiden kasvua.  

2. Miten suositusten vastaiset ensiharvennukset vaikuttavat metsän kasvuun? 

Suosituksia harvemmaksi hakatussa metsässä puut eivät pysty hyödyntämään kaikkea vapautunutta kasvutilaa, mikä pienentää metsän kokonaiskasvua. Männiköt sietävät huonommin voimakasta harvennusta kuin kuusikot. 

3. Minkä vuoksi ensiharvennus on ollut Suomessa myöhässä noin 1 000 000 hehtaarilla (VMI12)?  

Yhtä selittävää tekijää ei ole. Ensiharvennusten toteutus ajallaan edellyttää metsänomistajalta halua metsäomaisuutensa hoitoon ja metsätalouden harjoittamiseen.  

4. Miksi ensiharvennus pitäisi tehdä oikeaan aikaan ja laadukkaasti? 

Siten varmistetaan riittävä kasvutila laadultaan parhaiden puiden jatkokehitykselle, jolloin niistä tulee arvokkaita tukkipuita. Suositusten mukaan toimittaessa vähennetään myös tuhoriskejä, kuten tuuli- ja lumituhoja. 

 

Juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 2/2023.

Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää
Blogi | 2 min

Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää

Lue lisää
Metsänhoidon suositukset x 10
Artikkeli | 8 min

Metsänhoidon suositukset x 10

Lue lisää
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?
Blogi | 2 min

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?

Lue lisää