Artikkeli | 05/21/2024 23:59:00 | 6 min Lukuaika

Haaveiletko tammimetsästä? Lue vinkit istutukseen ja hoitoon

Tammi lisää sekametsien monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristön monille uhanalaisille lajeille. Erityisesti Etelä-Suomessa menestyvän tammen kasvatus vaatii metsänomistajalta aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta jos kasvatus onnistuu hyvin, se tuottaa perintöä jälkipolville.

"Jos haluaa nähdä oman elämänsä aikana työnsä tulokset, tammen istutus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jos metsänomistaja haluaa kasvattaa puhdasta tammimetsää, suosittelen sitoutumaan työmäärään ja hoidon intensiteettiin kuin puutarhanhoitoon", kertoo UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

Parhaiten tammet menestyvät Etelä- ja Keski-Suomessa aina Jämsän ja Mikkelin korkeudella asti, minne UPM tarjoaa tammen taimia puukauppa-asiakkailleen.

"Tammi on aika sitkeä puu, ja se kasvaa lähtökohtaisesti jopa huonoilla mailla ja vaihtelevilla pohjilla. Se ei ole hirveän vaatelias maaperän suhteen. Parempi kasvu sillä on rehevissä ja multaisissa lehdoissa, kun taas kuivilla ja savisilla mailla se jää kitukasvuiseksi", Viiri sanoo.

Tammi ei kuitenkaan menesty turvemailla tai alavilla mailla, sillä se kärsii herkästi kylmästä. Taimet kannattaa istuttaa keväällä tai alkukesästä, sillä halla saati helle ei ole hyväksi istutukselle. Kasvupaikan tulee olla vettä läpäisevä.

Lue lisää: Tammi on erittäin tärkeä puu luonnon monimuotoisuudelle

Fakta: Tiesitkö tämän tammesta?

  • Tammi kasvaa erityisesti Etelä-Suomessa
  • Istutuksessa sekametsä on kustannustehokkain ja tuo monimuotoisuushyötyjä: istuta tammen seuraksi esimerkiksi kuusia, mäntyjä tai rauduskoivuja
  • Jos metsänomistaja haluaa lisätä lehtipuusekoitusta metsässään, suosittelemme istuttamaan esimerkiksi 100–500 tammea/ha ja loput istutuspaikat 1100–1500 kuusta/ha
  • Tammi on hyvä lisä monimuotoiselle metsälle: jalopuu voi tarjota elinympäristön monille uhanalaisille lajeille sadoiksi vuosiksi
  • Puhtaana metsikkönä tammet istutetaan tiheään, myöhemmin harvennetaan ja karsitaan oksia
  • Tammi ei ole vaatelias maaperän suhteen, mutta paras kasvu rehevissä ja multaisissa lehdoissa. Kasvupaikan tulee olla vettä läpäisevä
  • Tammen taimet tulee suojata hirvikarkotteilla ja runko- ja latvasuojilla

Tammen kasvatus vaatii sitoutumista ja säännöllistä hoitoa

Laadukas tammi on työläs kasvatettava. Tämän vuoksi Viiri suosittelee tammea metsänomistajalle, jolla on aikaa metsälle. Lisäksi tammet kannattaa istuttaa lähelle kotia tai muuten matkan varrelle, jotta taimia on helppo käydä hoitamassa.

"Jos metsänomistaja haluaa kasvattaa puhdasta tammimetsää, hänen pitää ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Työmäärä ja hoidon intensiteetti lähestyvät puutarhanhoitoa. Tammi ei ole kuten kuusi, jonka voi istutuksen jälkeen jättää odottamaan heinäystä ja varhaisperkausta", Viiri huomauttaa.

Jotta tammi kasvaa vankaksi ja sen runko pysyy hyvälaatuisena, metsää tulee hoitaa säännöllisesti. Tammet istutetaan alkuun tiheään, mutta kasvustoa tulee harventaa ja myöhemmin myös karsia oksia, jotta puut kasvavat jämeriksi. Lisäksi tammet tulee suojata sekä hirvikarkotteilla että runko- ja latvasuojilla.

"Tammen taimet ovat arvokkaampia kuin esimerkiksi kuusen ja koivun taimet, joten olisi toivottavaa niiden säilyvän hengissä. Hirvet syövät tammen taimet varmasti, jos niitä ei suojaa karkotteilla ja runkosuojilla", Viiri sanoo.

Suojaus pitää kuitenkin uusia tammen taimilla ensimmäisinä vuosina kahdesti kesässä, jotta karkotusvaikutus säilyy. Kun tammet ovat kasvaneet hirven ulottuman yli, noin 1,5-metrisiksi, ne ovat paremmin turvassa. Tammet kannattaa istuttaa asutuksen lähelle. Eläimet pysyvät paremmin poissa taimien luota, kun lähistöllä liikkuu ihmisiä.

Tammi tuottaa satoa metsänomistajan jälkeläisille

Tammen kasvatuspaakku on suurempi kuin havupuiden, ja se voidaan istuttaa runsasravinteiseen maahan isolla pottiputkella tai kuokalla. Tammet kannattaa istuttaa ryhmiin, jolloin niiden kuntoa ja kehitystä on helpompi seurata. Tiheänä perustetusta tammimetsiköstä tulee vuosien kuluessa laadultaan parempi metsä.

"Kun metsikkö on riittävän tiheä, tapahtuu luontaista karsiutumista. Muuten tammi tekee muiden jalojen lehtipuiden tapaan vesioksia, jotka täytyy katkoa. Tammen istuttaminen on jatkuvaa optimointia: alkuun sitä kasvatetaan tiheänä, jotta saadaan hyvää laatua ja sitten pitää harvoa, jotta oksista ei kehity liian paksuja", Viiri kertoo.

Jos tammesta haluaa suorarunkoisen, sitä tulee nuoruusvaiheessa harventaa ja katkoa 5–15 vuoden välein. Tammi kasvaa voimakkaasti pituutta 10–25 vuoden iässä. Kun puulle tulee ikää, se on paitsi korkea, myös leveä. Kun rungonhalkaisija on puoli metriä, tammi voi olla latvuksesta jopa kymmenen metriä leveä. Hehtaarille ei tällöin mahdu montaa tammea, sillä se vaatii myös paljon valoa.

"Tammi kaipaa paljon tilaa ympärilleen ja vaatii melko paljon töitä ensimmäisen sadan vuoden aikana. Jos kasvatus onnistuu hyvin, metsänomistajan lapsenlapset voivat korjata satoa", Viiri huomauttaa.

Tammen kovaa puuainesta käytetään esimerkiksi huonekalu- ja sisustusteollisuudessa, mutta tällä hetkellä lähes kaikki tammisahatavara tuodaan ulkomailta.

Tammi kaipaa paljon tilaa ympärilleen ja vaatii melko paljon töitä ensimmäisen sadan vuoden aikana. Jos kasvatus onnistuu hyvin, metsänomistajan lapsenlapset voivat korjata satoa.

Tammi tuo metsään monimuotoisuutta

Tammien istuttaminen osaksi sekametsää on ennen kaikkea tehokas tapa lisätä metsien monimuotoisuutta. Jos kasvattaa tammea sekapuuna muun puuston seassa, taimisuojauksen suhteen voi ottaa vähän rennommin kuin puhdasta tammimetsää kasvattaessa.

"Myös sorkkaeläinten vioittamat tammen taimet pysyvät usein sitkeästi elossa, vaikka runkomuoto ei syöntivioitusten jälkeen ole suorin mahdollinen", Viiri kertoo.

Tammen seuraksi voi istuttaa esimerkiksi kuusta, mäntyä tai rauduskoivua. Jos tammen kasvatusta haluaa rytmittää sekapuilla, joukossa voi kasvattaa vaikkapa joulukuusia. Kuuset voi tällöin poistaa ennen kuin ne alkavat varjostaa liikaa tammia.

Jalopuut tarjoavat elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille. Vanhat, jopa 500–600-vuotiaat tammet ovat täynnä onttoja koloja, joissa pesii lintuja ja hyönteisiä. Rungoilla kasvaa myös harvinaisia kääpiä ja juurisieniä. Myös kuolleesta puusta riippuvaisten lajien, kuten kääväkkäiden ja kovakuoriaisten määrä tammella on huomattavan suuri, yli 500 lajia.

Lehtipuut lisäävät metsän hyvinvointia

Metsänjalostus – hyvinvoivaa puuta ja parempaa tuottoa
Artikkeli | 4 min

Metsänjalostus – hyvinvoivaa puuta ja parempaa tuottoa

Lue lisää
Ilmaston lämpeneminen lisää puiden kasvua
Artikkeli | 1 min

Ilmaston lämpeneminen lisää puiden kasvua

Lue lisää
Metsäasioissa kannattaa edetä ajoissa, Jesse muistuttaa
Artikkeli | 4 min

Metsäasioissa kannattaa edetä ajoissa, Jesse muistuttaa

Lue lisää