Uusi metsänomistaja perehtyy metsäasioihin
Tähtinen ja hänen äitinsä vastaavat yhtymän puolesta metsänhoidon päätöksistä. Vaikka metsät ovat Tähtiselle rakkaita ja läpikotaisin tuttuja, hän ei tiennyt metsänhoidosta entuudestaan juuri mitään.
“En edes hahmottanut, kuinka suuri alue hehtaari on. Olen ollut yhteistyöhön todella tyytyväinen, koska olemme saaneet Juhalta vastaukset tyhmiinkin kysymyksiin”, hän sanoo ja nauraa.
Metsänomistajaksi ryhtyminen ei Tähtistä jännittänyt, vaikka opittavaa riittää yhä.
”Olen luonteeltani sellainen, että lähden rohkeasti uusia asioita päin. Minusta on ihanaa olla metsänomistaja. Nautin siitä, että olen oppinut puolen vuoden aikana niin paljon metsänhoidosta ja metsätöistä. Tämä on ollut tosi mukavaa.”
Tähtisen äitikään ei ollut perehtynyt metsänhoitoon ennen perintöä.
“Olemme selvitelleet, mitä metsille on tehty aiemmin, mitä tarkoittaa mätästys ja millaisia raivaustapoja on olemassa. Se on yhdistänyt meitä.”
Kun asiakkaana on kokemattomia mutta innostuneita metsänomistajia, metsäasiakasvastaavakin terästäytyy. Uusi metsänomistaja saa UPM:ltä tukea ja neuvoja.
“Palvelemme asiakasta hänen tietotasonsa ja toiveidensa mukaan niin perinpohjaisesti kuin mahdollista. On innostavaa, että pääsen hyödyntämään ammattitaitoani keskusteluissa ja metsäsuunnitelman laatimisessa. Voin neuvoa metsänomistajia ja esitellä eri vaihtoehtoja”, Juha Mikkolainen sanoo.
Hän kuvailee Tähtisten metsää monipuoliseksi. Siellä on niin taimikkoa kuin nuorta ja vanhaa metsää. On kuusta, mäntyä ja lehtipuuvaltaista metsää sekä sekametsää.
Tilaan kuuluu myös rantoja, luontokohteita ja peltoa, jota on tarkoitus metsittää. Mikkolainen ennustaa Tähtisten metsätilalle valoisaa tulevaisuutta.
“Heillä on eri kasvuvaiheissa olevaa puustoa, mikä on metsätaloudellisesti ajateltuna ihanteellista. Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.”
Metsäsuunnitelma uuden metsänomistajan apuna
Yhteistyö UPM:n kanssa alkoi loppukesästä 2024. Tähtiset ja Mikkolainen lähtivät yhdessä metsäkävelylle, katsastivat kaikki metsäalueet ja pohtivat samalla metsäsuunnitelmaa.
Mikkolainen vastasi Tähtisten kysymyksiin, avasi puun kasvun perusteita ja perusteli, millaisia metsänhoitotöitä kussakin metsässä kannattaisi missäkin vaiheessa harkita.
Metsäsuunnitelmaan on nyt merkitty pieniä osioita, kuten lehdon kaltainen alue ja rehevä korpi, joille ei tehdä Tähtisten päätöksellä metsänhoitotoimia.
”Niillä alueilla osa puustosta on vanhaa ja lahonnutta, mikä on tärkeää erilaisille eliöille. Ne saavat jäädä sellaiseksi kuin ne ovat”, Tinja Tähtinen sanoo.
Hän pyrkii huomioimaan metsänhoidossa monimuotoisuuden.
“Siitäkin minulla on paljon opittavaa.”
Suunnittelukierroksella seurue löysi myös kantarellipaikan, jota Tähtiset eivät olleet metsässä aiemmin huomanneet. Tähtinen laittoi paikan muistiin syksyä varten.
Vinkkejä omaan metsään tutustumiseen
Hän kiittää UPM:n asiantuntevaa ja avuliasta palvelua.
”Olen huomannut, että metsäsuunnitelma selkeyttää metsänhoidon kokonaisuutta. Toivon, että vastaisuudessakin vastataan, neuvotaan ja annetaan rohkeasti vinkkejä myös sellaisista asioista, joita en itse hoksaa kysyä.”
Metsäsuunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan saman tien. Ensimmäiset puukaupat tehtiin maaliskuussa, ja kesällä aloitettiin jo hakkuut. Taimia istutetaan ensi keväänä. Tähtinen aikoo osallistua itsekin metsänhoitotöihin.
”Olisi lisäksi ihanaa oppia käyttämään raivaussahaa.”