Mistä tiedän, milloin metsää kannattaa harventaa?

Metsän oikea-aikaisella harventamisella on positiivinen vaikutus metsän hyvinvointiin ja kasvuun – unohtamatta sen tuomia tuloja metsänomistajan taskuun.

 

 

Harventaminen – tuloja taskuun ja metsä parempaan kuntoon

Harventaminen on hakkuu, jossa metsästä poistetaan osa puustosta. Metsän parhaat puuyksilöt saavat kasvutilaa, ravinteita ja valoa, kun huonokuntoisia ja liian tiheässä kasvavia puita poistetaan. 

Järeät ja laadukkaat tukkipuut ovat myydessä arvokkaampia kuin riukuuntuneet ja kapearunkoiset puut. Jos puut jätetään kasvamaan oman onnensa nojassa, ne kasvavat ylitiheänä puustona, jolloin kasvu kärsii. Jotta metsäsi pysyy arvokkaana ja puiden järeyskasvu hyvänä, sitä on syytä aika ajoin harventaa ja keskittää kasvuvoima parhaisiin puihin. Oikea-aikaiset puuston harvennukset saavat puut kasvamaan paksurunkoisiksi ja tuovat puukaupan yhteydessä metsänomistajalle suurempia tuloja. Samalla metsän kunto paranee. 

Milloin metsän harventaminen kannattaa tehdä?

Metsänkasvatuksen peruslinja on taimikonhoidosta alkaen hyvin selkeä. Valitaan puut, joilla on parhaat mahdollisuudet kasvaa järeiksi tukkipuiksi, ja raivataan niille aika-ajoin lisää tilaa harventamalla. Mutta milloin? Tämä on yksi tuottoisan metsänkasvatuksen ydinkysymyksistä. 

Harvennushakkuita tehdään tavallisesti kaksi kertaa metsän elinkaaren aikana. Ensiharvennuksen aika on puuston ollessa noin 25-vuotiasta ja toinen harvennus tehdään 45–60-vuotiaalle puustolle. Etenkin myöhempi harventaminen tuottaa metsänomistajalle jo hyvän puukauppatilin. 

Harvennus on siis sekä metsänhoitotyö että metsänomistajan tilipäivä. Harventamisesta kannattaa aina pyytää arvio metsäasiakasvastaavaltamme. Saat silloin tietää, milloin on sopiva hetki harvennukselle, paljonko metsää pitäisi harventaa sekä millaisia tuloja ja menoja hoitotyöstä on odotettavissa.

Ensiharvennus kannattaa tehdä, kun:

  • Männyn latvus on vielä noin 40 % puun pituudesta
  • Koivun latvus on vähintään 50 % puun pituudesta
  • Kuusen latvus on 60 % puun pituudesta

Ensiharvennuksen aikaan puut ovat tavallisesti noin 12–15 metrin pituisia eli noin 20–35 vuoden ikäisiä, UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola tarkentaa.
Ensiharvennus kannattaa tehdä mieluummin etuajassa kuin liian myöhässä. Jos latvus on jo ehtinyt supistua ja runko riukuuntua ennen harvennusta, toipuminen vie aikaa ja seuraavat, tuottoisammat hakkuut voivat siirtyä jopa vuosilla. Myös lumi ja tuuli uhkaavat honteloita puita heti harvennuksen jälkeen. Harvennus kannattaa siis tehdä, kun puusto on tiheää ja puille on tehtävä lisää kasvutilaa ja valoa.

– Ensiharvennus on ensisijaisesti metsänhoitoa, koska hyvinkin hoidetussa metsässä se tuottaa vain noin 5 prosenttia koko kiertoajan tuloista, Kaivola muistuttaa. 

Milloin on ensiharvennuksen aika?

Metsän toinen harvennus

Tavallisesti metsissä tehdään toinen harvennus noin 4560 vuoden iässä ja joskus kolmaskin harvennus ennen päätehakkuuta. 

– Toisen harvennuksen kohdalla puuston keskiläpimitta on rinnankorkeudella vähintään 16 cm. On oleellista tarkkailla latvuston hyvinvointia tässäkin vaiheessa, mutta hakkuun ajoittamista ohjaa parhaiten puuston tiheys, Kaivola sanoo. Kokeneet metsänomistajat ja metsäammattilaiset arvioivat puuston pohjapinta-alan ja pituuden. Edellä mainittujen tietojen avulla he määrittelevät harvennustarpeen hyödyntäen harvennusmalleja, joita tutkijat ovat laatineet eri alueille ja puulajeille. 
 
Toinen harvennus tuottaa tavallisesti kuitupuun ohella myös tukkipuuta, mutta päähuomio on edelleen kasvamaan jäävän puuston laadussa ja tiheydessä. 

Puusto toisen harvennuksen jälkeen.

Ennakkoraivaus ennen harvennuksia 

Ennen varsinaista hakkuutyötä on suositeltavaa tehdä ennakkoraivaus sekä harvennus- että uudistushakkuukohteilla, mikäli alikasvusto on runsasta. Ennakkoraivauksessa raivataan runkojen tyveltä noin metrin etäisyydeltä pienet puut pois ja tarvittaessa kevyesti myös välialueita näkyvyyden parantamiseksi.  Ennakkoraivauksen tavoite on, että hakkuukoneen kuljettaja näkee runkojen tyvet esteettä ja voi siten toteuttaa hakkuun laadukkaammin.  Ennakkoraivauksen antama parempi näkyvyys parantaa korjuuolosuhteita, mikä nopeuttaa hakkuutyötä, parantaa työn laatua ja vähentää korjuuvaurioita. Lisäksi raivattu hakkuukohde nostaa sen puukaupallista arvoa ja tekee siitä houkuttelevamman puukaupan kohteena.

Lue lisää ennakkoraivauksesta 

Metsäasiantuntija arvioi harvennuksen tarpeen 

Harventamisesta kannattaa aina pyytää arvio metsäasiakasvastaavaltamme. Harventamisen suunnitteluvaiheessa metsäammattilainen tekee kanssasi tai omatoimisesti metsäkäynnin, jonka tarkoituksena on arvioida harvennuksen ja muiden hoitotöiden tarve. Saat silloin tietää, milloin on sopiva hetki harvennukselle, paljonko metsää pitäisi harventaa sekä millaisia tuloja ja menoja hoitotyöstä on odotettavissa. 

Ota yhteyttä alueesi metsäasiakasvastaavaan 

 
Harvennus tehtiin suunnitelman mukaisesti ja huolellisesti.
Hopea-kumppani

Metsäomaisuuden hoitosuunnitelma UPM Kasvu –kumppaneiden apuna  

Metsäsi suunnitelmallinen hoitaminen on osa kumppanuusasiakkaidemme pitkäjänteistä henkilökohtaista palvelua. Metsäasiakasvastaavasi laati sinulle vuosittain metsäomaisuuden hoitosuunnitelman, joka auttaa metsäsi hoidossa kohti tavoitteitasi metsänomistajana. Suunnitelma auttaa sinua ajoittamaan metsänhoitotyöt ja harvennushakkuut oikein varmistaen puuston tuottokunnon ja arvokasvun. Metsäsi suunnitelmallinen hoitaminen on vain yksi lukuisista kumppanuuseduista.

Tutustu muihin kumppanuusetuihin 

Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana
Artikkeli | 6 min

Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana

Lue lisää
Uusi taimien istutussuositus lisää metsiin lehtipuuta
Artikkeli | 1 min

Uusi taimien istutussuositus lisää metsiin lehtipuuta

Lue lisää
Näillä vinkeillä alkuun metsäveroilmoituksen täytössä
Artikkeli | 5 min

Näillä vinkeillä alkuun metsäveroilmoituksen täytössä

Lue lisää