”Rupilisko on uhanalainen laji, jota esiintyy lähinnä Itä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lajin elinympäristön ja lisääntymisen turvaamiseksi tarvitaan riittävän syviä lampia sekä niiden vesitalouden turvaavia soita”, kertoo UPM:n metsäasiantuntija Maarit Hämäläinen.
"Tällä kertaa Kiihtelysvaarassa UPM:n metsätilalla syvennettiin ns. välialueen lampi. Kyseisen lammen syventäminen oli merkittävä teko lajin suojelun kannalta”, kertoo asiantuntija Ville Vuorio Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.
Syventämisellä on erityistä merkitystä, jos lammen pohja on matala ja laakea. ”Loppukesällä tällaiset lammet kuivuvat helposti. Syvennyksen ansiosta lammen pohjalla oleva viimeinen vesi kerääntyy pienemmälle alalle, jolloin haihduttavaa pintaa on vähemmän ja vesi pysyy lammessa pidempään. Loppukesällä jo muutaman viikon vesiajan pidennyksellä on merkitystä, koska jos lampi kuivuu ennen muodonvaihdosta, kuolevat ulkokiduksilla hengittävät toukat lammen pohjalle”, Vuorio selittää.
Hänen mukaansa rupiliskon elinympäristö vaihtelee vuodenajan ja yksilön iän mukaan. Muna munitaan lampeen, ja siitä kuoriutuu toukka, joka elää lammessa muodonvaihdokseen saakka. Tämän jälkeen alkaa nuoruuteen liittyvä oman paikan etsintä eli oman kotilammen etsintä.
”Rupilisko on paikkauskollinen otus. Kun oma lisääntymislampi on löytynyt, niin siinä pysytään. Lisääntymisen jälkeen etsiydytään tuttuun talvehtimiskoloon lammen lähistöllä. Kun keväiset lumien sulamisvedet tipahtelevan rupilisko selkään, on aika heräillä horroksesta ja tallustella kohti lisääntymislampea, jossa etsitään parittelukumppania villissä soidinmenossa”, Vuorio kuvailee.
Useita rupiliskon elinympäristöjä parannettu UPM:n mailla
Yhtiön tiloilla on merkittävä määrä rupiliskolampia. UPM oli mukana 2013 päättyneessä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vetämässä Metso-hankkeessa, jossa turvattiin rupiliskon esiintymispaikkoja luonnonhoidon, ennallistamisen ja kestävämmän metsäsuunnittelun keinoin. UPM:n mailla tehtiin monia rupiliskon elinoloja parantavia toimia mm. syvennettiin ja kaivettiin uusia lampia sekä ennallistettiin soita, jotta lähellä olevien lampien vesitalous saatiin turvattua.
Vuorion mukaan tehdyistä toimista oli merkittävää hyötyä rupiliskon suojelulle. Rupiliskot ovat hyväksyneet useita kaivettuja lampia lisääntymiseen, syventämiset ovat laskeneet poikaskuolleisuutta ja soiden padotkin ovat pitäneet.
Ylempi kuva: Maarit Hämäläinen
Alempi kuva: Ville Vuorio