Kulotus

Kulotuksessa metsämaata poltetaan hallitusti. Polton yhteydessä maahan jäävä hiili antaa hyödyllisiä ravinteita maaperälle ja kasvattaa samalla biodiversiteettiä.

UPM tekee kulotuksia metsän- ja ympäristönhoidollisista syistä. Talousmetsissä kulotuksella voidaan lisätä monimuotoisuutta ja kulotus on myös osa tehokasta ja onnistunutta metsänuudistamista.

Metsänhoidollisessa kulotuksessa parannetaan kasvupaikan ravinneoloja vapauttamalla ravinteita ja vähentämällä maan happamuutta. Humuskerroksen ohentuessa maan lämpöolot paranevat. Hakkuutähteiden polttaminen helpottaa metsänviljelyä. Kulotuksella on myös metsän terveydellistä tilaa parantava vaikutus. 

Luonnonhoidon kannalta kulotuksen tärkeä tavoite on lisätä monimuotoisuutta metsissä. Polton avulla metsiin luodaan paloelinympäristöjä, joista lukuisat eliölajit ovat riippuvaisia. Tällaisia paloriippuvaisia lajeja on mm. kovakuoriaisissa, jäkälissä ja sienissä. UPM käynnisti jo vuosia sitten osana monimuotoisuusohjelmaansa palohankkeen, jonka toimenpiteet, kuten kulotukset, paahderinteiden ja säästöpuuryhmien poltot, ovat auttaneet paloista riippuvaisten lajien selviytymistä talousmetsissä.

Kulotus on osa metsäsertifiointijärjestelmien FSC® ja PEFC hyvän metsänhoidon kriteereitä. PEFC:ssä kulotustavoitteet ovat sertifiointialuekohtaisia ja FSC:ssä metsänomistajakohtaisia.

 

Katso Itä-Savo -lehden video UPM:n kulotushankkeesta Punkaharjun Piojärvellä