Maa- ja metsätalousministeriö laati vuonna 2001 metsäsuunnittelustrategian vuodeksi 2010. Tuon strategian visio oli, että ”kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsiensä erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista”. Visioon sisältyi ajatus tiedonkeruun kehittämisestä ja informaation tehokkaasta välittämisestä metsänomistajille. Tavoitteeksi asetettiin kattava, riittävän ajantasainen ja hyvälaatuinen metsävaratietokanta. Visioon sisältyi siis myös ajantasaisuusvaatimus metsissä tapahtuneista merkittävistä muutoksista.
Työskennellessäni viime vuosikymmenellä silloisessa metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa, lähdimme MMM:n strategiatyön pohjalta miettimään toimenpiteitä. Toimenpiteiden määrittämiseksi laadittiin metsäsuunnittelun tavoitetila 2010. Tavoitetilaksi määritettiin tilanne, jossa metsävaratiedot kerätään julkisin varoin laserkeilauksella kuuden vuoden kiertoajalla ja tiedot jaetaan vapaasti nettisovelluksella kaikille halukkaille. Tavoitetilassa toimijat päivittäisivät metsävaratietoja tehdyillä toimenpiteillä.
Perimmäinen ajatus tavoitetilan taustalla oli, että metsänomistajille tarjottavaa palvelukokonaisuutta haluttiin monipuolistaa ja mm. että metsäsuunnitelmaa tehdessään suunnittelija pystyisi puustotietojen mittaamisen sijaan keskittymään suunnittelun tärkeämpiin tehtäviin, eli metsänomistajan tahtotilan kuunteluun ja päätöksentekoon tulevista toimenpiteistä.
Nyt kun tarkastellaan tapahtunutta kehitystä viimeisen viidentoista vuoden aikana, huomataan kuinka määrätietoisesti Suomen Metsäkeskus on pyrkinyt kohti vuosituhannen alun visioita. Yksityismetsien metsävaratiedon keruussa siirryttiin laserkeilaukseen ja numeerisiin ilmakuviin perustuvaan menetelmään 2010 lähtien ja vuonna 2019 ensimmäinen kokonainen inventointikierros on saatu päätökseen. Tuolloin kaikki Suomen yksityismetsät ovat kertaalleen keilattu. Metsävaratiedon jakamiseen kehitetty portaali Metsään.fi avattiin metsänomistajille 2012 ja toimijoille seuraavana vuonna. Palvelussa on tällä hetkellä käyttäjiä kaikkiaan noin 93 000, joista vajaa 600 palveluntarjoajia. Julkisen metsävaratiedon ympärille on jo alkanut muodostumaan digitaalisten palvelujen ekosysteemi. Vajaaksi vision toteutus on jäänyt tähän saakka metsävaratiedon vapaan käytön ja tietojen ajantasaistuksen osalta.
Metsälaki muuttuu 1.3.2018 sallien metsävaratiedon vapaamman jakelun. Tuon päivän jälkeen siirrymme taas askeleen lähemmäksi edellä kuvattujen visioiden henkeä. Metsänomistajille tarjottava metsävaratietoon perustuva palvelumäärä ja -kirjo tulee lisääntymään edelleen ja todennäköisesti tiedon saatavuuden lisääntyessä palvelutarjoajienkin kirjo laajenee perinteisten metsäalan toimijoiden ulkopuolelle.
Näen kehityksen pelkästään positiivisena, sillä lisääntyvä pohjatieto päätöksenteon tueksi hyvin harvoin heikentää päätöksen laatua. Tätä kautta metsänomistajat pystyvät paremmin toteuttamaan oman tavoitteensa metsäomaisuutensa hoidossa.
Metsävaratiedon ajantasaisuus on sen aidon jatkuvan hyödyntämisen edellytys. Metsävaratiedon päivittämisestä toimenpidetiedolla toimijoilla on olemassa periaatteellisella tasolla konsensus, mutta käytännön toteutuksessa on vielä haasteita. Moninaisen toimijakentän sitoutuminen yhtenäiseen malliin vaatii vielä todennäköisesti pitkälliset neuvottelut. Kuitenkin, koskapa kaikki muut osat edelleen toimivasta visiosta on toteutettu, olen hyvin luottavainen sen suhteen, että myös metsävaratiedon päivityksestä yhteiseen tietovarastoon päästään toimijoiden kesken yhteisymmärrykseen.
Vision täydellisen toteutuksen osalta pallo on jatkossa meillä yksityissektorin metsäalan toimijoilla. Meidän tulee hyödyntää julkisin varoin tuotettua metsävaratietoa omassa toiminnassamme ja luoda metsävaratietoon pohjautuen uusia aidosti lisäarvoa tuottavia palvelukonsepteja metsänomistajille. Nyt toteutettu inventointikierros julkisin varoin ei ole jatkossa itsestäänselvyys, vaan toiminnan rahoittaja varmasti kartoittaa ja seuraa tarkasti metsävaratiedosta saatavia hyötyjä. Jos me metsäalan toimijat emme ole aktiivisia, saatamme tulevaisuudessa hukata maailman parhaan metsäalan tietoinfran.
UPM kehittää sähköisiä metsävaratietoon perustuvia palvelujaan. Avaamme maaliskuun lopussa oman sähköisen puukauppasovelluksemme ja jatkamme sähköisten palvelujemme kehittämistä ja julkaisuja jo vuoden 2018 aikana. Asiantuntijamme ovat käytettävissänne ja yhteydenpidosta saadaan paljon enemmän irti, kun käytettävissä oleva metsävaratieto luo ”yhteisen kielen”.