UPMMetsä

Oma metsä vai yhteismetsä? Kokemuksia raivaussahan äärestä

08/19/2019 07:51:10

Metsätyöt ja metsänomistaminen ovat tuttua puuhaa metsäneuvonta-asiantuntija Jaakko Lehtiselle. Metsäsijoittamiseen on kuitenkin myös muita vaihtoehtoja kuin suora metsänomistus. Lue Jaakon ajatuksia metsänomistamisesta ja yhteismetsistä.

Oma metsä vai yhteismetsä? Kokemuksia raivaussahan äärestä

Omistan veljeni kanssa metsäpalstan, jonka vanhaan kuusikkoon tehtiin uudistushakkuu vuoden 2014 keväällä. Sovimme vielä samalle keväälle maanmuokkauksen, joka tehtiin laikkumätästyksenä paikallisen koneyrittäjän toimesta.

Kuusen istutuksen teimme itse. Työmäärää helpotti se, että tietä pitkin pääsi suoraan uudistusalan reunaan, jolloin taimien kantaminen jäi vähäiseksi. On ollut toki toisenlaisiakin uudistusaloja, joissa taimien kantamiseen on mennyt huomattavan paljon aikaa, kun tietä pitkin ei ole lähelle päässyt.

Varhaisperkauksen aika

Nyt keväällä samaisella kohteella oli varhaisperkauksen aika. Koivuvesakko oli soistuneella kankaalla päässyt kuusen latvojen yläpuolelle ja haittasi jo kuusen taimien kasvua. Mietimme kuitenkin, olisiko toimenpidettä voinut siirtää muutaman vuoden eteenpäin, koska paikka oli hallanarka ja koivut voisivat suojata kuusia hallatuhoilta. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että parempi käyttää raivaussahaa nyt, kun työ olisi helpompaa kuin lehtipuuston päästyä kasvamaan entisestään kokoa. Saimmekin työn tehtyä valmiiksi ja kuusille taas lisää tilaa kasvaa.

Kovin kauaa palstalta ei kuitenkaan voi pysyä poissa, kun muutaman vuoden päästä saakin raivaussahalla jo harventaa kuuset ja niiden sekaan jätetty koivusekoitus oikeaan kasvatustiheyteen odottamaan ensimmäistä varsinaista ainespuuhakkuuta. Alkuvaiheen hoitotoimenpiteiden tekeminen oikeaan aikaan palkitaan hyvällä puuston kasvulla ja hyvälaatuisella puuaineksella.

Uudistushakkuuta odotellessa

Teimme kesällä yhdessä veljeni kanssa koko päivän kestävän kierroksen metsissämme ja kartoitimme lähiajan toimenpidetarpeita. Mukavaa yhdessäoloa ja keskustelua, mutta metsäammattilaisenakin vaatii toisinaan pitkällisen mietinnän: koska esimerkiksi olisi harvennus aiheellista tai tarvittaisiinko kohteella kunnostusojitusta? Myös askelmääriä kertyi päivän aikana runsaasti.

Seuraava suurempi hakkuutulo tulee vasta uudistushakkuun myötä muutaman vuoden kuluttua. Harvennutamme ensin kohteen vieressä olevan ensiharvennusmännikön ja annamme sen kasvattaa muutaman vuoden juuristoaan vahvemmaksi. Tämän jälkeen onkin sitten viereisen kuvion päätehakkuun aika, jolloin ensiharvennusmetsikkö kestää jo paremmin muuttuneita tuuliolosuhteita.

Omassa metsätaloudessa joutuu tahtomattaan tekemään lukuisan määrän erilaisia päätöksiä, mikäli metsästä haluaa hyvää tuottoa ja metsän pysyvän hyvässä kunnossa.

Tuloja vai pelkkiä menoja?

Päätösten lisäksi metsänomistajalla on myös velvollisuuksia ainakin sellaisina vuosina, kun metsästä on saatu hakkuutuloja, esimerkiksi metsäveroilmoitus on annettava verohallinnolle tuloa saatuina vuosina.

Hakkuutulojen osalta vuodet eivät ole samanlaisia keskenään. Toisinaan saadaan enemmän tuloa uudistushakkuiden myötä. Toisinaan metsästä tulee vain kustannuksia, jotka voivat olla vuosittaisia esimerkiksi tieyksikkö- tai vakuutusmaksuja.

Mietteitä yhteisomistajuudesta

Veljeni kanssa metsäasioiden hoito ja päätösten tekeminen on suhteellisen helppoa, koska meillä samanlaiset ajatukset ja tavoitteet metsien käytön suhteen. Haluamme hoitaa metsiämme hyvin ja vapauttaa metsään sitoutunutta pääomaa heti, kun se esimerkiksi puuston hiipuneen kasvun myötä on järkevää tehdä.

Aina yhteisomistajuudet eivät toki ole yhtä kitkattomia, vaan pahimmassa tapauksessa metsässä ei tehdä mitään, jos yhteistä näkemystä asioihin ei löydy. Myös päätöksenteon vaikeus voi joissain tapauksissa vaikuttaa siihen, että metsän kasvun kannalta tärkeitä toimenpiteitä ei tule tehtyä tai ne tehdään väärään aikaan. Tämä johtaa auttamattomasti siihen, että metsän tuotossa menetetään.

Vaihtoehtona yhteismetsä

Metsänomistamiseen on olemassa myös toisenlainen vaihtoehto kuin suora metsänomistus. Valtakunnassa on useita yhteismetsiä, joihin metsänomistaja voi tarjota liitettäväksi metsätilaansa. Liittäessään metsätilansa yhteismetsään, saa metsänomistaja metsätilansa arvoa vastaavan verran yhteismetsäosuuksia. Tämän jälkeen metsäalueen osalta hoito- ja hallinnointivastuu siirtyy metsänomistajalta yhteismetsälle.

UPM Yhteismetsissä tehdään vuosittain hakkuusuunnitelmiin perustuen hakkuita, joista yhteismetsä saa tuloa. Toisaalta hyvästä metsänhoidosta pidetään kiinni huolehtimalla, että oikeat metsänhoidon toimenpiteet tulevat tehtyä ajallaan.

Yhteismetsästä säännöllistä tuloa

UPM Yhteismetsissä metsiä hoitavat metsäalan ammattilaiset, joille metsää koskevien päätösten tekeminen on arkipäivää. UPM Yhteismetsissä hakkuusuunnitelman mukaan tehdyt vuosittaiset hakkuut takaavat sen, että yksityismetsistä poiketen ei ole odotettavissa vain ”kustannusten vuosia”, vaan tuloa saadaan tasaisesti joka vuosi. 

  • Yhteismetsä on myös vastuussa siitä, että metsään liittyvät hallinnolliset asiat tulevat hoidettua.
  • Yhteismetsä maksaa toiminnastaan syntyvät kustannukset.
  • Yhteismetsä tekee myös toiminnastaan veroilmoituksen verohallinnolle ja maksaa tarvittavat verot. Osakkailleen osuuksien suhteessa jaettu tuotto onkin osakkaalle verovapaata.

Ei metsätöitä eikä velvollisuuksia

UPM Yhteismetsässä myös yhteisomistajuus on helppoa. Liittymisessä jokainen kiinteistön omistaja saa omistussuhdettaan vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Metsää koskevat päätökset eivät aiheuta enää kinaa osakkaiden kesken, kun metsänhoitoa koskevat päätökset tekevät metsäammattilaiset.

Yhteismetsässä osakkaalla ei ole velvollisuuksia, vaan hän voi keskittyä kokonaan nauttimaan yhteismetsän hyvästä metsänhoidosta ja sitä kautta saatavasta hyvästä tuotosta. Ero yksityismetsien työmäärään nähden on suuri, koska yhteismetsässä sitä ei osakkaalle muodostu ollenkaan.

Oma metsä vs. yhteismetsä

Metsäsijoittamista voi tehdä molemmilla tavoilla sekä yhteismetsän että suoran metsänomistamisen myötä. Ero tapojen välillä muodostuu siitä, että suorassa metsänomistuksessa pitää olla kykyä ja aikaa tehdä metsää koskevia päätöksiä. Toki voi kysyä myös ammattilaisilta neuvoa, mutta viime kädessä itse on kuitenkin asioista vastuussa.

Monesti myös tehdään itse ainakin kevyimpiä metsänhoidontoimenpiteitä, jotka nekin ottavat oman aikansa ja jaksamisensa. Yhteismetsässä sen sijaan metsäsijoittamiseen pääsee mukaan liittämällä tilansa yhteismetsään ja ilmoittamalla yhteismetsälle pankkitilinsä numeron, johon haluaa vuosittaisen verovapaan tuoton maksettavan. Omistuksesta luovuttaessa yhteismetsäosuudet voi esimerkiksi lahjoittaa jälkipolvelle tai myydä vapailla markkinoilla eteen päin.

Kenelle yhteismetsä sopii?

UPM Yhteismetsä on erinomainen vaihtoehto, kun haluaa pitää metsänsä hyvässä hoidossa ja tuottokunnossa, mutta itsellä ei ole aikaa tai jaksamista paneutua asioihin. Yhteismetsäosuuden omistajana on helppo olla, kun yhteismetsä huolehtii asioiden hoidosta.

Testaa sopisiko UPM Yhteismetsä sinulle?

Näytä lisää