UPMMetsä

Metsälläni on arvo

21.2.2018

Tiedätkö metsäsi arvon? Kysymykseen voi olla helppo vastata, jos metsän arvo on mitattavissa muulla tavoin kuin rahassa.

Metsälläni on arvo

Metsäsi voi siis olla sinulle hyvin arvokas, vaikka et sen arvoa rahallisesti miettisikään. Ulkoilet metsässäsi tai keräät sieltä marjoja ja sieniä. Metsässä oleskelullahan on todettu olevan rauhoittava vaikutus ihmisen mieleen, mikä on jo sinällään hyvin arvokasta. Jollekin toiselle metsänomistajalle voi kuitenkin olla hyvinkin tärkeä tietää metsän nykyhetken rahallinen arvo. Hän voi olla kiinnostunut näkemään, kuinka paljon on onnistunut kasvattamaan metsätilan arvoa hoitamalla sitä valitsemallaan tavalla. Kolmannelle taas voi olla tärkeää huomata, että metsän arvo on säilynyt ennallaan, vaikka on tehnyt omasta mielestä reippaastikin tilallaan hakkuita. Metsähän kasvaa joka vuosi lisää puuta ja siten myös rahallista arvoa, vaikka pörssissä suhdanne olisi hyvinkin kuoppainen. Lähestulkoon ainoastaan kasvunsa jo päättäneissä ja lahoavissa metsissä tai hoitamatta jääneissä riukuuntuneissa ja kuolevissa metsissä absoluuttisen rahallisen arvon kehittyminen voisi olla myös negatiivistä.

Metsän arvon voi joutua selvittämään monesta syystä

Vaikka sinulla ei nyt olisikaan tarvetta tietää metsäsi arvoa rahassa, tiedon voit kuitenkin joutua selvittämään käytännön tilanteen johdosta, esimerkiksi metsätilan sukupolvenvaihdoksen, perunkirjoituksen tai metsätilan myynnin yhteydessä. Lahjoitettaessa kiinteistöä seuraavalle polvelle, on verottajalle ilmoitettava metsätilan arvo, että voivat edelleen tarkistaa lahjasta menevää lahjaveron määrää. Vaikka vaihdos hoidettaisiin kaupalla, on perillisten kesken oikeudenmukaista, että kaikki tietävät kaupan kohteena olevan metsän arvon. Tällä voidaan välttää tulevaisuudessa monta riitaa, mikäli kiinteistö siirtyy esimerkiksi vain yhdelle sisaruksista. Kiinteistön myyjän on hyvä selvittää metsätilan arvo varmistaakseen toisaalta sen, että saa kiinteistöstään oikean rahallisen korvauksen, mutta myös helpottaakseen itse myyntiprosessia. Sekä ostaja että myyjä tietävät, mistä tehdään kauppaa. Perunkirjoituksessa metsän arvon selvittäminen tulee vastaan, kun vainajan omaisuus on luetteloitava ja hänellä on ollut omistuksessaan metsää.

Mitkä tekijät vaikuttavat metsäni arvoon?

Metsätilasi arvoon vaikuttaa ylivoimaisesti suurimmin se, minkälaista puustoa tilallasi kasvaa ja kuinka paljon sitä on. Tämä pätee, jos unohdetaan erityisarvot, jotka eivät normaaliin metsätalouteen kuulu, kuten esimerkiksi rantatonttien ja maa-aineisten ottopaikkojen arvot. Puuston määrän lisäksi puuston laatu on ratkaisevana tekijänä arvon muodostumisessa. Rehevillä kasvupaikoilla voi kasvaa tilavuudeltaan mahdottoman suuri määrä mäntyä. Valitettavasti liian rehevillä kasvupaikoilla kasvavan mäntymetsän laatu usein muodostuu oksikkuuden ja mutkaisuuden vuoksi sen verran huonoksi, että tukkia ei sieltä kyllä paljon korjata. Sen sijaan kuusikon seassa rehevällä kasvupaikalla kasvaneiden yksittäisten mäntyjen laatu voikin olla jo huippuluokkaa ja niistä saadaan huipputukkia. Yksittäisen puun arvoon vaikuttaakin suurimmin se, kuinka paljon tilavuudesta on tukkipuuta ja kuinka paljon kuitupuuta, koska tukkipuusta maksetaan kuitupuuta huomattavasi parempaa puun hintaa.

Kuusentaimikko

Taimikon hoitohistoria vaikuttaa suuresti taimikkoalueen arvoon

Taimikoissa sen sijaan ei vielä kasva tukkia eikä juuri kuitupuutakaan, mutta niilläkin on toki oma rahallinen arvonsa. Maanmuokkaus ja viljelytyöt ovat jo maksaneet uudistamisvaiheessa metsänomistajalle joko pelkkää rahaa tai sekä rahaa että hikeä riippuen siitä, kuinka paljon on pottiputkella itse taimia maahan saatellut. Taimikoiden kohdalla myös hoitohistoria vaikuttaa suuresti taimikkoalueen arvoon, koska ei ole samantekevää, mitä puulajia taimikossa kasvaa ja kasvaako se oikeassa tiheydessä vai kenties yli- tai alitiheydessä. Puuston kasvu, kun on parhaimmillaan puiden määrän ollessa oikeassa tiheydessä. Esimerkiksi mäntymetsässä voi helposti tulla tuottotappioita, mikäli kasvatustiheys on liian alhainen, kun mänty ei oikein hoksaa ottaa tilaa haltuun, mikäli sitä jätetään normaalia kasvatustiheyttä enemmän. Kuusi sen sijaan jo osaakin hyödyntää vapaana olevaa kasvutilaa mäntyä tehokkaammin eikä tuotostappiota alitiheydestä niin herkästi synnykään. Ylitiheydessä kasvamisesta ei pidä oikein mikään puulaji ja vähiten siitä voisi sanoa pitävän koivu. Puuston latvukset supistuvat ja pienemmällä puun lehtivihreän määrällä kasvua saadaan aikaan vähemmän.

Nämä asiat pätevät sekä taimikoissa kuin varttuneissakin metsissä, mutta taimikkovaiheessa tapahtuneiden laiminlyöntien vaikutuksia ei voida enää myöhemmin kaikilta osin korjata, jolloin menetetään varttuneen puuston tulevassa arvossa. Suomen metsätalouteen on laadittu metsänhoitomalleja, joita käyttämällä, voidaan edellä mainittuja tilanteita välttää.

Kasvupaikka vaikuttaa maapohjan arvoon

Mikäli tilalla ei kasvaisi ollenkaan puun puuta, on maapohjallakin kuitenkin oma arvonsa. Harva metsänomistaja olisi valmis korvauksetta luopumaan edes ”tyhjästä” metsänpohjasta. Maapohjan kohdalla tarina menee jälleen kerran puuston kasvuun. Maapohja onkin sitä arvokkaampaa, mitä enemmän ja nopeammin pystyt maapohjalla tuottamaan uutta puuta. Rehevillä kasvupaikoilla hakkuutulot tulevat huomattavasti aiemmin ja usein myös huomattavasti suurempina kuin karuilla kasvupaikoilla. Eli yhteen vedettynä kasvupaikan rehevyys vaikuttaa maapohjan arvoon. Maapohjan kasvukyvyn lisäksi on vaikutusta myös sillä, onko maapohja kantavaa kivennäismaata vai puukorjuun routa-aikaan tai vähäsateiseen kesään rajoittavaa turvemaata. Turvemailla joudutaan lisäksi tekemään kivennäismaita enemmän kasvua turvaavia toimenpiteitä, kuten kunnostusojituksia ja terveyslannoituksia, mistä syystä turvemaita ei arvosteta samalle tasolle kivennäismaiden kanssa. Turvemaat voivat olla tehokkaita typpirikkaita ”tehokasvualustoja”, mutta kasvua rajoittaakin typen sijaan usein turvemaasta puuttuvat hivenaineet. Ne voidaan kuitenkin hoitaa tuhkalannoituksella kuntoon.

Tilan sijainnilla on merkitystä

Metsätilalla olevan puuston, taimikoiden ja maapohjan lisäksi metsätilan arvon muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, joista osaan metsänomistaja voi itse vaikuttaa, mutta osa tulee ”annettuna”. Yhtenä suurena asiana on metsätilan sijainti. Puusto ottaa ravinteiden lisäksi kasvunsa suoraan auringosta ja ei ole samantekevää, kuinka paljon tehollista lämpösummaa alueelle kasvukauden aikana kertyy. Lapin metsien ja Suomen eteläisimmän osan metsien välillä on lämpösumman osalta huikea ero ja tähän asiaan metsänomistaja ei voi luonnollisesti itse vaikuttaa. Itse maksaisinkin samanlaisesta Etelä-Suomessa sijaitsevasta metsästä enemmän kuin Lapissa sijaitsevasta metsästä. Sijainti vaikuttaa myös sitä kautta, minkälaiset alueen metsätilamarkkinat ylipäätään ovat. Hyvä kysyntä nostaa metsätilojen hintaa, kun taas huono kysyntä niitä laskee.

Kattavalla ja hyvässä kunnossa olevalla metsätieverkostolla metsänhoidolliset toimenpiteet että myös puunkorjuu ja -kuljetus ovat helposti järjestettävissä. Hyvä metsätiestö tai tilan sijainti ympärivuotisesti liikennöitävän tien vieressä on arvoa nostava tekijä metsätilan hinnassa. Sellaisen puuston, jota ei ylipäätään päästä koneella korjaamaan, arvo voi olla lähellä nollaa. Samanlainen tilanne tulee vastaan ns. metsälakikohteissa eli kohteilla, joissa ei voida metsälain puitteissa korjata puita pois. Nämä kohteet ovat tietenkin muulla tavoin arvokkaita. Rahallinen arvo kohteille voi kuitenkin muodostua, mikäli alueen voi liittää Metso-ohjelmaan ja saada sitä kautta puustosta rahallinen korvaus. Metso-ohjelma on metsänomistajalle vapaaehtoinen suojelu-ohjelma, johon voi tarjota liitettäväksi omia metsäalueitaan.

Metsän arvon määritys

Kuten edellisestä kappaleesta voi huomata, on metsän arvoon vaikuttavia tekijöitä runsaasti. Miten näiden kanssa pärjää ja miten saan kaikki tekijät huomioitua? Digiaika sekä erilaisten kartta- ja metsävaratietojen vapautuminen kaikkien hyödynnettäväksi, on antanut mahdollisuuden eri toimijoille tarjota metsänomistajille suunnattuja erilaisia laskureita, joilla metsän arvoa voidaan hahmotella. Ne perustuvat esimerkiksi vapaisiin kartta-aineistoihin, metsaan.fi metsävaratietoon tai Luonnonvarakeskuksen keräämään monilähdeinventointi-aineistoon (monilähde VMI). Hintatiedot laskureihin haetaan puukaupan hintatilastoista, jotka nekin ovat avointa tietolähdettä. Metsäkeskuksen ylläpitämä metsaan.fi aineisto on pääsääntöisesti kerätty yhdistämällä laserkeilaus- sekä ilmakuva-aineistoja maastossa mitattuihin koealamittausaineistoihin ja muodostamalla niistä edelleen puustotieto ja tarvittavat toimenpiteet. Osaksi tehdään myös kohdennettua maastoinventointia. Aineistoa ylläpidetään siltä osin, kun Metsäkeskus saa tiedon tehdyistä toimenpiteistä joko metsänkäyttöilmoituksista tai suoraan metsänomistajilta. Metsäkeskus päivittää puustotietoon vuosittain metsän kasvun. Monilähde VMI puustoaineisto tuotetaan yhdistämällä maastossa mitattuja koeala-aineistoja satelliittiaineistoon. Puustotiedot muodostetaan koko valtakuntaan ns. hilaruudukolle. Tätä aineistoa päivitetään määritetyn inventointikierron mukaan, missä ei puhuta päivistä, vaan vuosista.

Laskureilla arvio metsätilan pystypuuston arvosta

Laskureiden toimintalogiikka on karkeasti kuvattuna seuraava: puuston hintatiedot kerrotaan puuston määrillä, josta saadaan arvio metsän arvosta. Tämä ei suoraan kuvaa metsätilan kokonaisarvoa, vaan on enemmänkin arvio metsätilan pystypuuston arvosta. Laskurit eivät siten ota huomioon esimerkiksi taimikoiden ja maapohjien arvoja tai muita metsän arvoon vaikuttavia tekijöitä, joita ei voida suoraan johtaa puustotunnuksista, kuten metsätieverkostoa. Mikäli laskurissa pohjatietoina käytettävään puustotietoon ei ole päivitetty metsässä tehtyjä toimenpiteitä tai puuston vuosittaista kasvua, niin silloin laskurin antama pystypuuston arvo ei kuvaa metsän nykyhetken tilannetta, vaan arvo on hetkeltä, jolloin puustodata on viimeisimmän kerran päivitetty. Vaikka laskureilla ei täysin aukotonta metsätilan arvoa saakaan selville, on niillä kuitenkin erittäin hyvä paikkansa metsäomistajille tarjottavina palveluina. Mikäli et ole vielä ehtinyt testaamaan UPM Metsänarvolaskuria, niin suosittelen lämpimästi sitä kokeilemaan. Se on erittäin helppokäyttöinen laskuri ja mobiilisovellus. Tarvitset vain kiinteistötunnuksen ja voit tarkastella arviota metsäsi arvosta. Lisäksi laskurista löydät ilmakuvan metsäsi alueelta ja hahmotelmaa metsäsi toimenpiteistä.

Laskureilla saa suuntaa antavan arvion metsän arvosta. Ne eivät kuitenkaan ole riittävän tarkkoja arvioita eikä niitä ole tarkoitettu käytettävän, kun esimerkiksi suunnitellaan sukupolvenvaihdosta, tehdään perunkirjoitusta tai ollaan myymässä metsätilaa eteenpäin. Laskureissa, kun ei pystytä ottamaan huomioon kaikkia arvoon vaikuttavia tekijöitä ja samalla pitäisi varmistua myös lähtötiedon ajantasaisuudesta.

Ammattilaisen laatima metsän arvio kertoo metsäsi arvon tarkimmin

Tarkin arvio metsätilan arvosta saadaan teettämällä metsätilasta erillinen oma metsän arvio dokumentti. Sen laatii metsäammattilainen, joka pystyy ottamaan huomioon arvon muodostuksessa myös muut arvoon vaikuttavat tekijät kuin vain suoraan puustotunnuksista johdettavissa olevat asiat. Puusto- ja toimenpidetiedot käydään tarkentamassa maastossa siltä osin, kun ne eivät ole ajan tasalla. Metsän arvion ulkopuolelle rajataan ne alueet, joilla on muuta kuin metsätaloudellista arvoa. Metsän arvion mukana saat karttatulosteet, tiedot puustotunnuksista, viralliset rekisteriotteet, kuten lainhuutotiedot ja tärkeimpänä yhteenvedon metsätilan arvosta ja siihen vaikuttavista asioista.

Kiinnostuitko metsän arviosta? Tutustu UPM Metsän arvio -palveluun

Näytä lisää