UPMMetsä
  • Tietoa ja tapahtumia
  • Metsäkylvökauha on hyvä esimerkki metsänhoitomenetelmien kehittämisestä

Metsäkylvökauha on hyvä esimerkki metsänhoitomenetelmien kehittämisestä

Kehitämme metsänhoitomenetelmiä aktiivisesti tutkijoiden kanssa. Hyvä esimerkki metsänhoidon kehittämisestä on uusi innovaatio metsäkylvökauha.

Aamu on lämpöä ja lintujen kujerrusta tulvillaan. Metsätien varrella olevista tuoreista mänty- ja koivupinoista väreilee vahva pihkan tuoksu.

Karstulassa on alkamassa uuden metsäkylvökauhan koekäyttö. Se on yksi tapa, jolla UPM kehittää metsänhoitomenetelmiä omissa metissään.

Helle ja hento sade tarjoavat männyn kylvölle optimaaliset olosuhteet. Puolen hehtaarin kokoinen koealue on jaettu kolmeen lohkoon. Lohkotuksella pyritään poistamaan mahdollinen maaperän vaikutus tuloksiin.

Kylväminen tehdään Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Ajutech Oy:n kehittämällä metsäkylvökauhalla, jolla pyritään parantamaan taimettumista ja sen myötä pienentämään kylvössä tarvittavaa siemenmäärää.

Metsänhoidon koneellistaminen kannattaa

Metsäkylvökauhan toimintaperiaate on yksinkertainen. Ensin kaivinkoneen kuljettaja poistaa kauhalla ohuen kerroksen pintakasvillisuutta, ja poistettu maa-aines jää seulaan kauhan sisälle. Sitten koneen kuljettaja tekee kauhan alapuolella olevalla muokkausterällä laikun ja sirottaa siemenet laikkuun kauhaan integroidulla kylvölaitteella.

Kauhan juju on seulassa pyörivä yksiakselinen terä, joka seuloo kauhassa olevasta maa-aineksesta ohuen kerroksen siementen päälle.

Kun teet puukaupat, muista sopia metsänuudistamisesta

 
 

Testaus käynnistyy sillä, että Metsäkoneet Valto­ahon kuljettaja Juha Valtoaho kaivaa kylmälaukusta muovipullon ja kaataa siemeniä metsäkylvökauhan siemensäiliöön. Kylmäketjun turvaaminen on siementen itämisen kannalta olennaista.

Valtoaho pöräyttää kaivinkoneen käyntiin ja nostaa kauhan Luken tutkijan Pekka Heleniuksen korkeudelle. Valtoaho tiputtaa siemensäiliöstä kolme sykäystä siemeniä näyteastiaan, josta Helenius kaataa siemenet numeroituihin pusseihin.

”Tarkistan laboratoriossa näytteiden siemenmäärät ja tutkin röntgenillä, onko siemeniä rikkoutunut prosessin aikana”, Helenius kertoo. 

Metsänhoitomenetelmien kehittäminen tuo säästöjä

Juha Valtoaho oli ohjaimissa myös vuonna 2018, kun kauhan aiempaa prototyyppiä testattiin.

”Aiemmin laikku tehtiin kauhan kärjellä, jolloin kauhaa piti käännellä laikun teon ja kylvön välillä. Muokkausterällä laikun tekeminen on paljon nopeampaa”, hän sanoo.

Uutta kauhan viimeisimmässä kehitysversiossa on myös kylvösuuttimen alapuolella sijaitseva kartio, joka levittää siemenet laajemmalle alueelle.

Yhdelle laikulle laitetaan 15–20 siementä. Perinteisessä koneellisessa kylvössä tästä määrästä keskimäärin vain kahdesta tulisi vakiintunut taimi. Metsänhoidon koneellistaminen tuo säästöjä. Siksi UPM kehittää jatkuvasti uusia metsänhoitomenetelmiä.

”Haluamme saada kauhan avulla taimettumista parannettua, jotta pärjäämme pienemmällä siemenmäärällä. Tällä hetkellä hehtaarille kylvetään noin 300 grammaa siemeniä. Tavoitteenamme on päästä alle 200 grammaan hehtaarilla”, Pekka Helenius valottaa.

Tässä kylvökokeessa osa ruuduista jätetään peittämättä, jotta peiton vaikutukset saadaan selkeästi näkyviin.

”Peitossa siementen päälle laitetaan ohut, noin sentin paksuinen maakerros. Näin siemenet saadaan suojaan kuivumiselta ja siemensyöjiltä”, toteaa Helenius.

Metsänhoitomenetelmien kehittäminen on yhteistyötä

Aiempien testien perusteella tiedetään, että peittäminen parantaa siementen taimettumista noin 70 prosenttia.

Kylvön onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä, kuten kasvupaikka, sääolosuhteet, kylvöajankohta ja myös kuljettajan ammattitaito.

Siemen itää parissa viikossa, jolloin sirkkavarsi ja neulaset tulevat näkyviin. Syksyllä testialue inventoidaan. Silloin nähdään, miten siemenet ovat itäneet. Lopullinen kylvötulos selviää Pekka Heleniuksen mukaan aikaisintaan kahden vuoden päästä.

”Taimia kuolee paljon ensimmäisen talven aikana. Tämä on kärsivällisen ihmisen hommaa.”

Monitoimikauha metsän uudistamiseen

Metsäkylvökauhan idean keksi Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Kyösti Sipilä vuonna 2014. Hän pohti, kuinka käsin kylvämisen tehokkuus saataisiin yhdistettyä seulakauhan toimintaan.

Seulakauhoja suunnitteleva Arto Ulvo innostui uudenlaisen kauhan kehittämisestä männyn kylvämiseen. Hänen yrityksensä Ajutech Oy valmistaa kauhoja muun muassa mullan ja biomateriaalien seulontaan.

”Samalla kauhalla piti pystyä kaivamaan, mätästämään, laikuttamaan, kylvämään, kuvaamaan ja peittämään. Ensimmäinen prototyyppi saatiin valmiiksi 2016. Sen jälkeen kauhan ominaisuuksia on kehitetty jatkuvasti”, Ulvo sanoo.  

Seuraavaksi Sipilä kääntyi Luonnonvarakeskuksen puoleen.

”Heidän tulee osoittaa tutkimuksen kautta toiminnan tehokkuus.”

 
 

UPM kehittää metsänhoitomenetelmiä asiakkaiden hyödyksi

UPM lähti hankkeeseen mukaan vuonna 2018, jolloin yhtiössä työskennellyt graduntekijä teki ensimmäiset kauhan toimintaan liittyvät kokeet.

”On upeaa, että saamme testata kauhaa UPM:n mailla. Yhteistyö on toiminut kaikkien osapuolten kanssa hienosti. Meillä on tässä tämmöinen hengen yhteys”, Sipilä kiittää.

Metsäkylvökauha on yksi esimerkki lukuisista metsänhoidon kehityshankkeista, joissa UPM on mukana.

UPM Metsä kehittää metsänhoitomenetelmiä aktiivisesti ja edistää alan tutkimusta. Yhtiö pyrkii ottamaan tutkimuksissa ja UPM:n metsissä testatut menetelmät ensin käyttöön omien metsiensä hoidossa.

Kun menetelmien toimivuus on varmistettu, niitä tuodaan UPM Metsän asiakkaille tarjottaviin metsänhoitopalveluihin.

”UPM Metsän asiakkaana metsänomistaja saa käyttöönsä samat metsänhoitomenetelmät, joilla UPM haluaa varmistaa oman metsäomaisuutensa tuoton ja käsittelyn vastuullisuuden”, kertoo UPM Metsän tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera.

Tee puukaupat ja uudista metsäsi Avainlippu-taimillamme

UPM Metsä on tunnettu aktiivisesta roolistaan metsänhoitomenetelmien ja metsänhoidon koneellistamisen kehittämisessä. Yhtiöllä on pitkät perinteet kehitystyöstä tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa.

Luken kanssa on esimerkiksi käynnissä kolmivuotinen Kestävää metsänhoitoa turvemaalla -hanke, jolla kehitetään uusia menetelmiä turvemaametsien hoitoon. Hankkeen koekäsittelyjä on toteutettu myös UPM:n mailla.

UPM kehittää metsänhoitomenetelmiä myös ilmastonäkökulmasta

UPM Metsän metsänhoidon ohjeistuksiin on tehty hiljattain mittava muutos, jonka myötä lehtipuiden osuutta havumetsissä kasvatetaan 10 prosentista 20 prosenttiin. Puulajirakennetta halutaan monipuolistaa, koska se edistää metsien kasvua sekä lisää luonnon monimuotoisuutta. Ohjeiden muutos on yksi tapa, jolla UPM Metsä kehittää metsänhoitomenetelmiä.

”Lehtikarike parantaa hajotustoimintaa maaperässä. Se nostaa maan pH:ta ja nopeuttaa sitä kautta ravinteiden kiertoa. Haluamme edesauttaa luontaista lannoitusvaikutusta, jonka lehtipuusekoitus mahdollistaa”, kertoo UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

Muutoksella pyritään tekemään metsistä kestävämpiä tulevaisuuden tuhonaiheuttajia vastaan.

Muutos tapahtuu hitaasti. Kun metsää uudistetaan, alueelle pyritään jättämään jo taimivaiheessa 20 prosenttia lehtipuuta, kuten rauduskoivua, haapaa, hieskoivua ja pihlajaa. Sopivan osuuden aikaansaaminen vaatii tarkkuutta.

Metsänhoidon koneellistaminen ja metsänhoitomenetelmien kehittäminen tähtää viime kädessä siten, että siitä olisi hyötyä sekä UPM:n asiakkaille että ympäristölle.

 
 

Artikkeli on julkaistu Metsän henki 3/2021 -lehdessä. Pääset lukemaan koko lehden täällä.