Testaus käynnistyy sillä, että Metsäkoneet Valtoahon kuljettaja Juha Valtoaho kaivaa kylmälaukusta muovipullon ja kaataa siemeniä metsäkylvökauhan siemensäiliöön. Kylmäketjun turvaaminen on siementen itämisen kannalta olennaista.
Valtoaho pöräyttää kaivinkoneen käyntiin ja nostaa kauhan Luken tutkijan Pekka Heleniuksen korkeudelle. Valtoaho tiputtaa siemensäiliöstä kolme sykäystä siemeniä näyteastiaan, josta Helenius kaataa siemenet numeroituihin pusseihin.
”Tarkistan laboratoriossa näytteiden siemenmäärät ja tutkin röntgenillä, onko siemeniä rikkoutunut prosessin aikana”, Helenius kertoo.
Metsänhoitomenetelmien kehittäminen tuo säästöjä
Juha Valtoaho oli ohjaimissa myös vuonna 2018, kun kauhan aiempaa prototyyppiä testattiin.
”Aiemmin laikku tehtiin kauhan kärjellä, jolloin kauhaa piti käännellä laikun teon ja kylvön välillä. Muokkausterällä laikun tekeminen on paljon nopeampaa”, hän sanoo.
Uutta kauhan viimeisimmässä kehitysversiossa on myös kylvösuuttimen alapuolella sijaitseva kartio, joka levittää siemenet laajemmalle alueelle.
Yhdelle laikulle laitetaan 15–20 siementä. Perinteisessä koneellisessa kylvössä tästä määrästä keskimäärin vain kahdesta tulisi vakiintunut taimi. Metsänhoidon koneellistaminen tuo säästöjä. Siksi UPM kehittää jatkuvasti uusia metsänhoitomenetelmiä.
”Haluamme saada kauhan avulla taimettumista parannettua, jotta pärjäämme pienemmällä siemenmäärällä. Tällä hetkellä hehtaarille kylvetään noin 300 grammaa siemeniä. Tavoitteenamme on päästä alle 200 grammaan hehtaarilla”, Pekka Helenius valottaa.
Tässä kylvökokeessa osa ruuduista jätetään peittämättä, jotta peiton vaikutukset saadaan selkeästi näkyviin.
”Peitossa siementen päälle laitetaan ohut, noin sentin paksuinen maakerros. Näin siemenet saadaan suojaan kuivumiselta ja siemensyöjiltä”, toteaa Helenius.
Metsänhoitomenetelmien kehittäminen on yhteistyötä
Aiempien testien perusteella tiedetään, että peittäminen parantaa siementen taimettumista noin 70 prosenttia.
Kylvön onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä, kuten kasvupaikka, sääolosuhteet, kylvöajankohta ja myös kuljettajan ammattitaito.
Siemen itää parissa viikossa, jolloin sirkkavarsi ja neulaset tulevat näkyviin. Syksyllä testialue inventoidaan. Silloin nähdään, miten siemenet ovat itäneet. Lopullinen kylvötulos selviää Pekka Heleniuksen mukaan aikaisintaan kahden vuoden päästä.
”Taimia kuolee paljon ensimmäisen talven aikana. Tämä on kärsivällisen ihmisen hommaa.”
Monitoimikauha metsän uudistamiseen
Metsäkylvökauhan idean keksi Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Kyösti Sipilä vuonna 2014. Hän pohti, kuinka käsin kylvämisen tehokkuus saataisiin yhdistettyä seulakauhan toimintaan.
Seulakauhoja suunnitteleva Arto Ulvo innostui uudenlaisen kauhan kehittämisestä männyn kylvämiseen. Hänen yrityksensä Ajutech Oy valmistaa kauhoja muun muassa mullan ja biomateriaalien seulontaan.
”Samalla kauhalla piti pystyä kaivamaan, mätästämään, laikuttamaan, kylvämään, kuvaamaan ja peittämään. Ensimmäinen prototyyppi saatiin valmiiksi 2016. Sen jälkeen kauhan ominaisuuksia on kehitetty jatkuvasti”, Ulvo sanoo.
Seuraavaksi Sipilä kääntyi Luonnonvarakeskuksen puoleen.
”Heidän tulee osoittaa tutkimuksen kautta toiminnan tehokkuus.”