UPM Metsä

Taimikonhoito kasvattaa metsän tuottoa

Kun taimikkoa hoidetaan huolella ja ajallaan, hakkuutuloja tulee aiemmin ja enemmän kuin hoitamattomassa metsässä. Rehevillä mailla taimikonhoito voi kasvattaa koko kiertoajan tuottoa jopa kolmanneksen.

Taimikonhoito kasvattaa metsän tuottoa

Nuoret lehtipuut kasvavat havupuita nopeammin, minkä vuoksi etenkin havupuiden taimikkoa kannattaa hoitaa. Taimikonhoidon ensimmäistä vaihetta kutsutaan varhaisperkaukseksi, ja se tehdään tavallisesti, kun kuusen tai männyn taimet ovat noin metrin mittaisia.

– Yleensä suositellaan noin 4–5 vuoden ikää, mutta jos takana on oikein hyviä kasvuvuosia, kannattaa käydä katsomassa jo aiemmin, sanoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Varhaisperkauksessa havu- ja sekametsistä poistetaan kilpailevat, nopeakasvuiset lehtipuut.

– Pääpuulajia ei tavallisesti vielä harvenneta varhaisperkauksessa, mutta jos männikköä on kylvetty käsin ja siemeniä on ropsahtanut liikaa, kylvötuppaita voi toki harventaa.

Viivästyminen lisää taimikonharvennuksen kustannuksia

Varhaisperkauksen jälkeen taimikko harvennetaan tiheyteen, jossa puusto kasvatetaan ensiharvennukseen asti. Huuskosen mukaan kuusitaimikko kannattaa harventaa, kun se on noin kolmimetrinen, ja mäntytaimikko, kun puut ovat noin 5–6 metrin pituisia.

– Näin männyistä pyritään saamaan hyvälaatuisia ja tukkiosan oksista ohuita. Kuusessa oksien paksuuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, joten kuusitaimikko voidaan harventaa aiemmin, jolloin työ on helpompaa ja edullisempaa, Huuskonen sanoo.

Eteläsuomalainen rehevän paikan kuusitaimikko kasvaa kolmimetriseksi noin kymmenessä vuodessa, pohjoisessa hiukan hitaammin. Huuskonen kannustaa metsänomistajia seuraamaan tarkasti, ettei paras vaihe taimikonharvennukselle vilahda ohi. Kun puun läpimitta kasvaa, sahaaminen hidastuu. Tiheässä taimikossa on myös vaikea ohjata pitkää kaatuvaa puuta.

– Harvennuskustannukset nousevat jyrkästi puuston järeytyessä. On laskettu, että viivästyminen lisää kustannuksia noin 10 prosenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset ovat puolitoistakertaiset, jos hoito myöhästyy 4–5 vuotta, ja peräti kaksinkertaiset 7 vuodessa.

Myöhästynyt taimikonhoito lisää helposti kustannuksia ja viivästyttää kasvua. Työ kannattaa kuitenkin tehdä aina, vaikka myöhässäkin.

 

Taimikonhoito parantaa tukkipuun laatua

Taimikonhoidon viivästyminen ei pelkästään nosta hoitokustannuksia, vaan se myös laskee hakkuista saatavia tuloja.

– Taimikonhoidon tavoitteena on keskittää kasvu taimikon arvokkaimpiin puihin ja varmistaa, että laadukasta tukkipuuta tulee mahdollisimman paljon. Samalla ensiharvennuksen olosuhteet paranevat ja ennakkoraivauksen tarve vähenee, sanoo UPM Metsän metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt.Hänen mukaansa taimikonhoidon viivästymisestä seuraa metsän aukkoisuutta, puiden laatuvikoja sekä muutoksia puulajisuhteisiin.

– Puulajisuhteen muuttuessa menetetään myös merkittävä osa siitä hyödystä, joka tulee jalostettujen siementen ja taimien käytöstä, Schildt toteaa. Hän korostaa, että taimikonhoito voi osua myös liian varhaiseen vaiheeseen, jolloin osa sen hyödyistä jää saamatta.

– Ajoituksessa kannattaa hyödyntää metsäsuunnitelmaa ja asiantuntijoita.

 

Metsän tuotto kasvaa jopa kolmanneksen

Vaikka taimikonhoito ajoitettaisiin taitavasti, se maksaa. Huuskonen pitää kuitenkin selvänä, että taimikonhoito maksaa itsensä takaisin. Luken esimerkkilaskelmassa taimikonhoito lisää tuoreen kankaan kuusikon tuottoa kolmanneksen koko kiertoajalla, jos korkokanta on 4 prosenttia. Houkutus hoidon laiminlyöntiin voi olla joka tapauksessa suuri, koska tuloja alkaa kertyä aikaisintaan ensiharvennuksessa, siis 20–30 vuotta taimikonhoidon jälkeen. Suomessa onkin lähes 800 000 hehtaaria taimikonhoitorästejä.

Huuskonen korostaa, että taimikonhoito vaatii eniten työtä rehevillä kasvupaikoilla mutta niillä metsä myös tuottaa parhaiten. Hänen mukaansa taimikonhoidosta kannattaa tinkiä vain poikkeustapauksissa.

– Rauduskoivu kasvaa niin nopeasti, että hyvälle kasvupaikalle istutettu koivikko saattaa menestyä ilman taimikonhoitoa, ja karuimmilla kasvupaikoilla mäntytaimikossa voi joskus riittää pelkkä taimikonharvennus.

Ajallaan hoidettu taimikko kasvaa hyvin ja tuottaa tuloja myös jälkipolville.

 

Ajoissa – omin tai ammattilaisen voimin

Osa metsänomistajista leikkaa taimikonhoidon kustannuksia tekemällä ainakin osan töistä itse. Huuskosen mukaan etenkin varhaisperkaus sopii metsänomistajalle hyvin, kunhan vain käytössä on raivaussaha ja suojaimet. Hän muistuttaa kuitenkin, että kokemattomalla voi mennä helposti vähintään viikko kesälomasta 3–4 hehtaarin raivaamiseen.

–  Jos päätyy ylimitoittamaan urakkansa, kannattaa mieluummin teettää loput työstä kuin siirtää seuraaviin vuosiin, Huuskonen sanoo. Hän on myös huomannut, että metsänomistaja ei aina raaski perata riittävästi.

– Metsuri varmistaa, että istutetut taimet saavat riittävästi kasvutilaa.

 

Tutustu lisää taimikonhoitoon