Metsä

Tarkasta nämä asiat keväällä metsästäsi – lista tärkeistä päivämääristä

Keväällä kannattaa selvittää, onko talven aikana tullut tuhoja metsään. Koostimme muistilistan, jonka avulla voit selvittää, mitkä paikat ainakin kannattaa tarkastaa. Faktalaatikosta näet metsätuholain tärkeät päivämäärät.

Tarkasta nämä asiat keväällä metsästäsi – lista tärkeistä päivämääristä

Ahava voi aiheuttaa metsätuhoja pienessä taimikossa. Sen tunnistaa ruskeista oksista.

Männiköt

Kostea ja painava tykkylumi on voinut aiheuttaa talven aikana tuhoja erityisesti männiköissä. Kriittisimpiä ovat ylitiheinä kasvaneet ja juuri harvennetut männiköt. Raskas lumi katkoo oksia, latvoja ja painaa nuoria puunrunkoja alas. Mänty on tuhoille erityisen herkkä, koska sen neulaset keräävät lunta päälleen ja oksat kasvavat vaakasuoraan tai ylöspäin. Kuusi ja koivu eivät ole yhtä herkkiä tykkylumituhoille.

Lumituhot altistavat puita myös muille ongelmille. Tuholaiset kuten kaarnankuoriaiset tai erilaiset sienet voivat iskeä vaurioituneisiin puihin Metsätuholaki velvoittaa poistamaan vaurioituneet puut tuholaisten leviämisen estämiseksi. Jutun lopussa on lista metsätuholain tärkeistä päivämääristä.

Taimikot

Taimikoissa kannattaa talven jäljiltä tarkkailla myyrätuhoja. Myyrät ovat voineet syödä taimesta kuoren tai pahimmillaan koko taimen. Vaurioitunut taimi voi myös altistua muille tuhoille. Yksittäisistä myyrän tuhoamista puista ei ole haittaa.

Ahava voi aiheuttaa tuhoja pienessä taimikossa. Tuho aiheutuu, kun aurinko lämmittää päivällä ja saa taimen haihduttamaan vettä. Kun maa on vielä jäässä, taimi ei saa vettä tilalle ja pääsee kuivumaan. Ahavatuhoja voi arvioida sen mukaan, onko kärkisilmu vielä elossa. Jos se on elossa, taimi voi selviytyä, vaikka oksat olisivat ruskeita. Myös halla voi aiheuttaa kasvutappioita ja -häiriöitä erityisesti varttuneissa kuusen taimikoissa.

Männyn taimia on hyvä tarkkailla myös männynlumihomeen varalta. Se voi iskeä lumen alla oleviin männyntaimiin ja levitä taimesta toiseen. Se aiheuttaa ruskeaa tai harmaata väriä oksiin, mutta yleensä se ei yllä kärkeen asti. Jos latvus on terve ja kärkisilmu pysyy hyvänä, taimi pystyy elpymään.

Jos tuhoja on taimikossa paljon, täydennysistutuksia kannattaa harkita.

Hirvieläintuhot

Kaikista altteimpia hirvieläintuhoille ovat männyn ja koivun taimikot. Hirvituhoja voi tulla niin miehenkorkuisiin kuin ihan pieniinkin taimiin. Kauris voi tuhota myös kuusentaimia. Hirvet voivat syödä taimen oksia, kuorta ja latvoja. Syönti voi aiheuttaa monilatvaisuutta ja ranganvaihtoa, jolloin puuston laatu heikkenee. Hirvieläintuhoihin voi hakea valtiolta korvauksia.

Myös muut nisäkkäät voivat aiheuttaa tuhoja, esimerkiksi jänis voi syödä koivun taimia.

Saat helposti apua ja neuvoja

Metsäasiakasvastaavamme vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin metsätuhoista ja auttavat arvioimaan metsäsi tilanteen. Usein metsä kestää tuhoja hyvin, mutta mikäli kaipaat ammattilaisen apua arvioimaan tilannetta, ota yhteys metsäasiakasvastaavaamme tai palvelukeskukseen.

 Metsätuholain tärkeitä päivämääriä:

  • Vaurioituneet puut ovat alttiimpia sieni- ja hyönteistuhoille. Metsätuholaki edellyttää korjaamaan ne pois metsästä määräaikoihin mennessä:
    • Etelä-Suomi: 1.7. (mänty) ja 15.7. (kuusi)
    • Keski-Suomi: 1.7 (mänty) ja 24.7. (kuusi) 
    • Pohjois-Suomi: 15.7. (mänty) ja 15.8. (kuusi) 
  • Kuusella raja on yli 10 kuutiometriä vaurioituneita puita hehtaarilla.
  • Männyllä raja on yli 20 kuutiota vioittuneita puita hehtaarilla.
  • Lehtipuilla ei vastaavaa riskiä ole eikä siten korjuuvelvoitetta. 
  • Yksittäiset tai useamman vuoden kuolleena olleet puut kannattaa jättää metsään lahoamaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.