Näin tarkastat metsätuhot talven jälkeen: kolme tärkeää vinkkiä

Keväällä kannattaa selvittää, onko talven aikana tullut tuhoja metsään. Koostimme muistilistan, jonka avulla voit selvittää, mitkä paikat ainakin kannattaa tarkastaa. Kartasta näet metsätuholain tärkeät päivämäärät sekä alueet.

Ahava voi aiheuttaa metsätuhoja pienessä taimikossa. Sen tunnistaa ruskeista oksista.

Pikalista: tarkista nämä metsätuhot keväällä

Tee nämä tarkistukset heti lumien sulattua, jotta taimet eivät ehdi kuivua tai vauriot pahentua.

  • tykkylumi → aiheuttaa oksa- ja latvavaurioita
  • myyrät → kuorivat puiden runkoja
  • ahava → aiheuttaa taimille ruskeaa väriä, tuhoaa kärkisilmuja
  • rouste → saa taimet irtoamaan maasta
  • tukkimiehentäi → jättää syöntijälkiä taimien tyviin
  • hirvieläimet ja jänikset → syövät puiden latvoja ja oksia

1. Tarkista männyistä lumen tekemät tuhot

  • Kostea ja painava tykkylumi voi aiheuttaa talven aikana tuhoja erityisesti männiköissä.
  • Kriittisimpiä ovat ylitiheinä kasvaneet ja juuri harvennetut männiköt.
  • Raskas lumi katkoo oksia, latvoja ja painaa nuoria puunrunkoja alas.

Mänty on tuhoille erityisen herkkä, koska sen neulaset keräävät lunta päälleen ja oksat kasvavat vaakasuoraan tai ylöspäin. Kuusi ja koivu eivät ole yhtä herkkiä tykkylumituhoille.

Lumituhot altistavat puita myös muille ongelmille. Tuholaiset kuten kaarnankuoriaiset sekä erilaiset sienet voivat iskeä vaurioituneisiin puihin.

Huom!

Metsätuholaki velvoittaa poistamaan vaurioituneet puut tuholaisten leviämisen estämiseksi. Jutun lopussa on lista metsätuholain tärkeistä päivämääristä.

2. Tarkista taimikoista tuholaisten ja sään tekemät vauriot

Nuoret taimikot ovat alttiita monenlaisille tuhoille. Jos tuhoja on taimikossa paljon, täydennysistutuksia kannattaa harkita.

Myyrätuhot

Taimikoissa kannattaa talven jäljiltä tarkkailla myyrätuhoja.

  • Myyrät ovat voineet syödä taimesta kuoren tai pahimmillaan koko taimen.
  • Myyrien vaurioittama taimi voi myös altistua muille tuhoille.
  • Yksittäisistä myyrän tuhoamista puista ei ole haittaa.

Ahava

Ahava voi aiheuttaa tuhoja pienessä taimikossa. Tuho aiheutuu, kun aurinko lämmittää päivällä ja saa taimen haihduttamaan vettä. Kun maa on vielä jäässä, taimi ei saa vettä tilalle ja pääsee kuivumaan.

  • Ahavatuhojen vakavuutta voi arvioida sen mukaan, onko kärkisilmu vielä elossa. Jos silmu on elossa, taimi voi selviytyä, vaikka oksat olisivat ruskeita.
  • Myös halla voi aiheuttaa kasvutappioita ja -häiriöitä erityisesti varttuneissa kuusen taimikoissa.

Rouste

Heti istutuksen jälkeisenä keväänä kannattaa tarkastaa, onko rouste liikutellut ja nostanut taimia ylös. Tuhojen tarkastaminen heti lumien sulettua on tärkeää, koska silloin taimet ehtivät vielä pelastua kuivumiselta.

  • Etenkin hienojakoisilla mailla rouste voi nostaa taimipaakkuja ylös maasta.
  • Ylös nousseet taimet kannattaa istuttaa uudelleen entistä syvempään.

Tukkimiehentäi

Istutuksen jälkeisenä ensimmäisenä keväänä on hyvä tutkia männyn ja kuusen taimet myös mahdollisten tukkimiehentäituhojen varalta.

  • Tukkimiehentäituhot voi tunnistaa taimen tyvellä olevista rosoreunaisista syöntilaikuista. Syönnin ollessa runsasta kuori on syöty kauttaaltaan taimen tyveltä ja taimi kuivuu.

Männynlumihome

Männyn taimia on hyvä tarkkailla myös männynlumihomeen varalta. Se voi iskeä lumen alla oleviin männyntaimiin ja levitä taimesta toiseen.

  • Männynlumihome aiheuttaa ruskeaa tai harmaata väriä oksiin, mutta yleensä väritys ei yllä kärkeen asti.
  • Jos latvus on terve ja kärkisilmu pysyy hyvänä, taimi pystyy elpymään.

3. Tarkista taimikot hirvieläintuhojen varalta

Hirvet voivat syödä taimen oksia, kuorta ja latvoja. Syönti voi aiheuttaa monilatvaisuutta ja ranganvaihtoa, jolloin puuston laatu heikkenee. Hirvieläintuhoihin voi hakea valtiolta korvauksia.

  • Kaikkein alttiimpia hirvieläintuhoille ovat männyn ja koivun taimikot.
  • Hirvituhoja voi tulla niin miehenkorkuisiin kuin ihan pieniinkin taimiin.
  • Kauris voi tuhota myös kuusentaimia.
  • Myös muut nisäkkäät voivat aiheuttaa tuhoja, esimerkiksi jänis voi syödä koivun taimia.

Saat apua ja neuvoja metsätuhoihin UPM:ltä

Metsäasiakasvastaavamme vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin metsätuhoista ja auttavat arvioimaan metsäsi tilanteen. Usein metsä kestää tuhoja hyvin, mutta mikäli kaipaat ammattilaisen apua arvioimaan tilannetta, ota yhteys metsäasiakasvastaavaamme.

Metsätuholain tärkeitä päivämääriä

Vaurioituneet puut ovat alttiimpia sieni- ja hyönteistuhoille. Metsätuholaki edellyttää korjaamaan ne pois metsästä määräaikoihin mennessä:

Alue Mänty Kuusi
C-alue 15.7. 15.8.
B-alue 1.7. 24.7.
A-alue 1.7. 15.7.

Metsätuholain muutos 1.1.2022 laajensi A-aluetta, jolloin kuusen poistopäivämäärät aikaistuvat isolla alueella (ks. alla oleva päivitetty aluekartta).

  • Kuusella raja on yli 10 kuutiometriä vaurioituneita puita hehtaarilla.
  • Männyllä raja on yli 50 kuutiota puita pinossa ja 20 kuutiota piiloon jääneitä puita hehtaarilla.
  • Lehtipuilla ei vastaavaa riskiä ole eikä siten korjuuvelvoitetta.
  • Yksittäiset tai useamman vuon kuolleena olleet puut kannattaa jättää metsään lahoamaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
 

 
Vesiensuojelu on tärkeä osa metsänhoitoa
Artikkeli | 2 min

Kevät on metsänhoidon ja puukaupan aikaa
Blogi | 3 min

Voit saada taimikon hirvituhoista korvausta
Artikkeli | 3 min

;