UPM Metsä

Jalostaminen lisää metsän tuottoa ja kasvuvauhtia

Jalostetuista siemenistä kasvatettu metsä tuottaa puulajista riippuen noin 10–30 prosenttia enemmän puuta kuin metsikkösiemenestä kasvatettu metsä. Lisäksi metsän kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta.

Jalostaminen lisää metsän tuottoa ja kasvuvauhtia

Metsässä kasvaa muutama muita järeämpi, pidempi, terveempi ja oksiltaan ohuempi puu. Saisipa sellaisia koko metsän täydeltä. Tällaisesta ajatuksesta käynnistyi suomalainen metsänjalostus 1940-luvun lopulla.

Sittemmin luonnonmetsistä on tunnistettu jo tuhansia valioyksilöitä eli pluspuita, ja niiden oksia on vartettu perusrunkoihin, kuten omenatarhureilla on tapana. Siemenviljelmillä vartteet saavat pölyttyä vapaasti tuulessa ja risteytyä keskenään.

Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkijat testaavat jalostettuja siemeniä koemetsissä ja kehittävät lajeja edelleen. Kehitystyön rinnalla siemenviljelijät tuottavat viranomaisten hyväksymiä jalostettuja siemeniä metsänomistajien ja taimitarhojen käyttöön. 

Suomessa kasvaa koemetsien ohella jo lähes 40-vuotiaita jalostettuja metsiä.
– Tässä vaiheessa on jo aivan selvää, että jalostuksen hyödyt toteutuvat, toteaa Luonnonvarakeskus Luken tutkija Katri Himanen.

 

Laadukkaat siemenet antavat hyvän puusadon. Kuvassa kuusen (vas.), koivun ja männyn siemenet.

 Jalostus lisää puun järeyttä, pituutta ja kasvuvauhtia

Jalostuksen suurimmat hyödyt tulevat suoraan metsänomistajan tilille.
– Jalostuksen seurauksena puut kasvavat nopeammin sekä pituutta että läpimittaa, mikä tarkoittaa, että hakkuut tuottavat aikaisemmin ja enemmän kuin metsikkösiemenistä kasvatetussa metsässä, Himanen summaa.

Lukessa on havaittu, että jalostus kasvattaa männyn tilavuutta noin 15–25 prosenttia, koivun jopa 30 prosenttia ja kuusen noin 10 prosenttia. Samalla metsän kiertoaika lyhenee noin 10–20 vuotta. Nuori koivikon istuttaja saattaa siis hyvinkin seurata metsänsä kasvua päätehakkuuseen asti.
Koska metsän kasvuun vaikuttavat niin sijainti kuin puulajikin, Himanen ei tarjoa yleispätevää laskukaavaa jalostamisen taloudellisille hyödyille. Hän tekee kuitenkin selväksi, että jalostetun siemenen käyttö lisää uudistamiskustannuksia vain vähän.

– Kyse on yleensä kympeistä hehtaaria kohden. Suhteessa kasvunlisään summa on pieni, ja sijoitus on erittäin kannattava, Himanen toteaa. Hän huomauttaa, että jalostaminen johtaa myös aiempaa parempaan laatuun oksien ohuuden ja sopivan kasvukulman ansiosta.

Jalostus parantaa taudinkestävyyttä

Jalostettujen metsäpuiden kasvua tukee varsinaisen kasvutaipumuksen ohella se, että ne pysyvät keskivertopuita terveempinä.
– Jalostukseen on valittu terveitä, vähävikaisia yksilöitä. Esimerkiksi alttius tietyille sienitaudeille on perinnöllistä, Himanen kertoo. Hänen mukaansa taudinkestävyyttä tutkitaan ja kehitetään Lukessa jatkuvasti.

– Taudinkestävyyden merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Ilmaston lämmetessä itiöntuotanto jatkuu aiempaa pidemmälle syksyyn, mikä lisää tautien riskiä metsissä, sanoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM:ltä.

UPM:n taimitarhalla Joroisissa käytetään jalostettuja siemeniä aina kun mahdollista. Vain kuusen jalostetuista siemenistä on ajoittain pulaa, koska hyviä siemenvuosia on ollut harvakseltaan. Kaiken kaikkiaan suomalaisista metsäpuiden taimista noin 70 prosenttia on jalostettuja.

UPM:n taimitarhalla Joroisissa kasvaa terhakoita tukkipuun alkuja. Laadukas taimi on reipas kasvaja.

Monimuotoinen metsä jalostamalla

Metsänjalostus voi herättää toiveiden ohella epäilyjä. Säilyykö metsä monimuotoisena?
– Suomalainen jalostus jopa lisää monimuotoisuutta, koska jalostettu perimä tulee laajalta alueelta eikä vain lähimetsistä, Immonen toteaa. Laaja alue ei kuitenkaan tarkoita, että sama jalostettu siemen sopisi koko Suomeen. Muiden metsäpuiden tapaan, jalostetut puut ovat sopeutuneet alkuperäalueensa ilmasto-oloihin, ja erot ovat merkittäviä erityisesti pohjoisen ja etelän välillä. Siemen- ja taimiostoksilla on siis syytä tarkistaa aina alkuperä – ja taimien kunto.

Säntillinen metsänhoito tuottaa parhaiten

Immonen korostaa, että paraskin taimi vaatii hyvää hoitoa aivan alusta asti.
– En päästäisi meidän lapsia muokkaamattomaan maahan ollenkaan, hän naurahtaa. Hän muistuttaa myös, että taimet kärsivät odottaessaan istuttamista taimitarhan ulkopuolella.
– Taimia ei saa missään tapauksessa päästää kuivumaan, koska nopea kasvuun lähtö vaatii hyväkuntoisia juuria, Immonen sanoo. Hänen mukaansa jalostetun taimen reipas kasvuvauhti näyttäytyy jo muutaman vuoden iässä ja jatkuu, jos metsää hoidetaan huolella ja ajoissa varhaisperkauksesta alkaen. Hän painottaa tiukkaa aikataulukuria myös istuttamisessa.
– Jos haluat istuttaa itse, mutta vähänkin epäilet, ehditkö, istuttamista ei kannata siirtää vaan se kannattaa teettää. Viivästyminen syö aina tuottoa. Tärkeää on myös suunnitella istuttaminen ajoissa, jotta saat varmasti hyvät taimet. Metsän uudistamisesta on helpointa sopia jo puukauppojen yhteydessä.

Jalostuksen hyödyt konkretisoituvat, kun on puunkorjuun aika.

 

 

Tutustu taimiimme ja siemeniimme