UPMMetsä

Lämmin kesä oli otollinen kirjanpainajalle

Erityisen lämmin kesä pidensi kirjanpainajien kautta vuonna 2022. Tämän johdosta elokuussa havaittiin ennätyksellisen paljon kirjanpainajia eteläisessä Suomessa.

Tänä kesänä Suomen metsäkeskukseen on tehty hyönteistuhoilmoituksia kymmenkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna. Useimmiten syynä on ollut kuusipuiden tuholainen kirjanpainaja. Kirjanpainajat, kuten myös muut kaarnakuoriaiset hyötyivät vuoden 2021 kuumasta kesästä. Sen seurauksena talvehtimaan jäi tavallista suurempi kirjanpainajakanta.

Tämän vuoden poikkeuksellisen viileä kevät hidasti kirjanpainajakannan parveilua, mutta keskikesän hellepäivät olivat sille otollisia. Normaaliolosuhteissa kirjanpainajat parveilevat ensimmäisen kerran toukokuussa. Kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 18 asteeseen, parveilu lähtee liikkeelle.

– Alkukesä oli sen verran kylmä, että lämpösummaa ei ehtinyt kertyä niin hurjasti kuin mitä lämpimimpinä vuosina on ollut, ja se lykkäsi parveilua tavallista myöhemmäksi. Heinä-elokuussa puolestaan oli niin lämmintä, että se suosi kirjanpainajien sisarussukupolven syntymistä, UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri kertoo.

Lämpimät kesät suosivat kirjanpainajakannan kasvua

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa kirjanpainajamäärien kehittymistä eri puolille maata sijoitetuilla feromoniansoilla. Pelkästään seurantajaksolla heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin kirjanpainajien saalismäärät ylittivät jopa 10 000 yksilöä seitsemällä seurantapaikalla Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Metsää on jouduttu kaatamaan tänä kesänä hyönteisten vuoksi myös Pohjois-Savon korkeudella asti, mikä on ollut aikaisempina vuosina harvinaista.

Yleensä kirjanpainajien parveilu hiipuu elokuussa. Tavallisesti ne tekevät tuhojaan alkukesästä, mutta poikkeuksellisen lämpimän kesän myötä niin kutsuttu sisarsukupolvi on muninut jälkeläisiä kuusiin. Sisarsukupolvi syntyy, jos talvehtineet ja keväällä ensimmäisen kerran parveilevat kirjanpainajat parveilevat ja munivat toistamiseen kesän aikana. Kannan kasvamista edesauttavat myös vedenpuutteesta kärsivät kuuset, jotka tarjoavat kirjanpainajille otollisen lisääntymisalustan.

– Lämpimämpien kesien määrä on kasvanut 2000-luvulla eikä enää ole harvinaista, että lämpösummaa kertyy eteläisimmässä Suomessa niin paljon, että ehtii syntyä toinen varsinainen kirjanpainajasukupolvi. Se syntyy puolestaan keväällä syntyneen ensimmäisen sukupolven jälkeläisistä. Kahden varsinaisen sukupolven välissä syntyvät sisarsukupolvet ovat aika tavallisia nykyilmastossa, Viiri summaa.

kirjanpainajan-purukasoja-kuusenrungolla.jpg

Kirjanpainaja voi tuhota jopa kokonaisia metsiä

Kirjanpainajan tuhot omassa metsässä huomaa muun muassa pihkaisista rei’istä kuusen rungossa ja karkeista ruskeista purukasoista kuusen tyvessä. Kun kuuset ikääntyvät, metsän tuhoriski kasvaa. Kirjanpainajat iskevät usein aukkojen reunoilla oleviin puihin, mutta leviävät nopeasti. Ne suosivat parhaat päivänsä nähneitä kuusikoita.

– Tyypillisesti kirjanpainajat lisääntyvät jo terveydellisesti heikentyneissä puissa tai kuusipinoissa. Mutta jos kanta on normaalia suurempi ja pääsee leviämään epidemiaksi, kirjanpainajat pystyvät tappamaan jopa eläviä ja terveitä puita ja pahimmassa tapauksessa koko metsän. Silloin ei kannata jäädä katsomaan, kuinka metsä tuhoutuu. Ei auta kuin pitää pää kylmänä ja tehdä päätös päätehakkuusta, Heli Viiri kehottaa.

Miten tunnistat kirjanpainajan metsästäsi? Lue vinkit!

Hakkuut hillitsevät kirjanpainajatuhoja

Metsien kaupallisista hakkuista tulee tehdä metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukseen. Ilmoitukseen merkitään, jos hakkuu tehdään metsätuhon vuoksi. Metsäkeskus koostaa tuhohakkuiden ilmoitukset avoimeen karttapalveluun. Metsänomistaja voi kartasta seurata, onko hyönteistuhoja tapahtunut oman metsätilan lähellä. Tällä voi estää tuhoja laajentumasta ja vähentää taloudellisia menetyksiä. Tästä syystä on tärkeää, että hakkuuilmoituksissa käytetään oikeaa syykoodia hakkuun yhteydessä.

Alkuvuonna 2022 tiukentuneen metsätuholain mukaan kesäkuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara on poistettava eteläisen alueen metsistä 30 päivän kuluessa. Uusia alueita siirrettiin Etelä-Suomessa niin sanottuun A-vyöhykkeeseen, jossa kaadetut ja vahingoittuneet kuuset täytyy kuljettaa pois maastosta 15. heinäkuuta mennessä, jos niiden määrä ylittää kymmenen kuutiota. Tiukentuneet rajat ehkäisevät hyönteistuhojen leviämistä. Parhaiten kirjanpainajaa saa torjuttua hyvällä metsänhoidolla ja ennakoinnilla. Metsän kiertoajan lyhentäminen on yksi keino säästyä tuhoilta, mutta sekin pitää osata ajoittaa oikein.

– Tarpeettomia varttuneiden kuusikoiden harvennuksia kannattaa välttää. Jos esimerkiksi yli 50-vuotiasta kuusikkoa harvennetaan, jäljelle jäävät puut voivat kokea kuivuudesta ja kuumuudesta aiheutuvaa stressiä ja altistua sitä kautta kirjanpainajien iskeytymisille. Kun metsästä tulee harvempi eikä tiheä oksisto enää suojaa puita, aurinko voi paistaa suoraan jäljelle jääviin kuusiin – eikä suojassa ollut kuusi ole tottunut paahteeseen, Viiri muistuttaa.

Katso kartasta, missä hyönteistuhot ovat tuhonneet metsää

Kuusentähtikirjaaja kuivattaa kuuset latvasta alkaen
Artikkeli | 4 min

Kuusentähtikirjaaja kuivattaa kuuset latvasta alkaen

Lue lisää
Miksi hakkuita ei voi tehdä ennakkoon?
Artikkeli | 3 min

Miksi hakkuita ei voi tehdä ennakkoon?

Lue lisää
3 vinkkiä raivaussahan ostamiseen
Artikkeli | 2 min

3 vinkkiä raivaussahan ostamiseen

Lue lisää