Vielä muutama vuosikymmen sitten pelättiin metsänomistajien ikääntyvän vauhdilla ja tilakokojen pienentyvän. Uhkakuvissa nähtiin jähmettynyt puukauppa ja hoitamattomat metsät.
Tästä lähtökohdasta syntyi tarve tutkia tarkemmin, ketkä yksityismetsiä Suomessa omistavat ja millaisia tavoitteita he asettavat metsäomaisuudelleen.
Tänä vuonna julkaistiin jo neljäs posti- ja puhelinkyselynä toteutettu valtakunnallinen tutkimus metsänomistajista. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura.
Yksityisillä metsänomistajilla on Suomessa suuri merkitys. He omistavat metsämaasta yli 60 prosenttia ja metsätalousmaasta 52 prosenttia. Teollisuuden käyttämästä kotimaisesta raakapuusta noin 80 prosenttia tulee yksityismetsistä.
Keitä suomalaiset metsänomistajat sitten ovat? Tutkimuksen mukaan suurin osa yksityismetsistä Suomessa on perheiden omistuksessa. Perhemetsänomistajia on yli 600 000.
Metsänomistajat ovat selvästi muuta väestöä vanhempia. Keski-ikä on 62 vuotta. Elinkeinorakenteen muutos heijastuu metsänomistajiin. Päätoimisten maanviljelijöiden määrä on tippunut 1970-luvulta lähtien. Se lähes romahti vuoden 1995 EU-jäsenyyden jälkeen.
Vielä 1970-luvulla maanviljelijät omistivat valtaosan Suomen yksityismetsistä ja asuivat tyypillisesti itse tilalla.
Nyt enää joka kymmenes metsänomistaja on päätoiminen maatalousyrittäjä. Maatilallisten väheneminen näkyy myös siinä, että metsänomistajista vain runsas kolmasosa asuu vakinaisesti tilallaan.
Etämetsänomistajien määrän kasvu on lisännyt tarvetta paikalliselle kumppanille metsän sijaintipaikkakunnalla.
Tähän tarpeeseen sopii myös UPM:n kumppanuusasiakkuus, jossa on mahdollisuus hyödyntää paikallista metsäosaamista ja keskustella oman metsäasiantuntijan kanssa joko metsäpalvelutoimistolla tai verkkopalveluiden välityksellä. Vaikka metsänomistaja asuisi kaukana metsistään, hänellä säilyy näin hyvä käsitys metsän voinnista ja ajankohtaisista toimenpiteistä.