Meistä monella on vahvoja luontomuistoja esimerkiksi lapsuudesta. Monilla ne liittyvät mökkiin, kalareissuihin, marjastukseen tai sienestykseen. Sienestys ja vaikkapa villiyrtit ovat olleet viime vuosina trendikkäitä, ja tänä keväänä myös lähiluonto nousi uuteen arvoonsa.
Luonnossa liikkumisella on monia tutkittuja terveysvaikutuksia. Se laskee sykettä, verenpainetta ja stressihormonitasoja.
”Etätyömoodissa huomasin, että on entistä tärkeämpää hakea mielenrauhaa ja lohtua luonnosta. Kun elämä on pienissä ympyröissä ja piireissä, niin helposti hakeutuu luontoon seuraamaan kevään merkkejä ja luonnon elämää”, sanoo Inka Musta.
Myös ihmisten taustat vaikuttavat. Inka Musta pohtii, että ehkäpä urbaanimmalle ihmiselle on helppo mennä luontoon kävelylle ja nauttia ihan vain luonnosta.
Monelle luontoon liittyy myös hyötynäkökulma, ja luontoon mennään marjastamaan, kalastamaan tai sienestämään.
”Itse pyrin paikkoihin, missä ei ole polkuja. Tallatut polut ja ihmisvilinä tekevät metsästä puistomaisemman. Henkilökohtaisesti minua ohjaa itse luonto. Haen luontohavaintoja tai korissa ja ämpärissä kotiin kannettavaa ruokaa”, sanoo Timo Lehesvirta.
”Ihmisen kädenjälki ja vaikutus näkyy ihan kaikkialla, oltiin sitten kansallispuistossa tai talousmetsässä. Luonto antaa ja siitä saa hyvin paljon, vaikka ihmisen vaikutus näkyykin kaikkialla. Vähiten viihdyn hyvin rakennetuissa kaupunkipuistoissa”, Lehesvirta jatkaa.
Suomi on kaupungistunut viime vuosina vauhdilla, mutta aniharva määrittää itsensä täysin urbaaniksi. Ainakin toistaiseksi moni suomalainen mieltää luonnon rentoutumisen paikaksi.
”Jos vertaan omaan lapsuuteeni, niin rohkenen olettaa, että nykylapset viettävät huomattavasti vähemmän aikaa ulkona ja luonnossa”, Musta sanoo.
Kun luonto ei ole enää niin tuttu eikä polku aina lähde takapihalta, kääntyy yhä useampi vapaa-ajallaan erilaisten luontopalveluiden pariin. Eräoppaat voivat tuottaa elämyksen, jota luontoa tuntematon ei osaisi itse hakea.
”Luontomatkailu tuo myös metsänomistajalle mahdollisuuden lisätienesteihin. Jos miettii mitä tahansa luonnossa tehtävää toimintaa, kuten liikuntaa, keruutuotteiden hyödyntämistä tai luonnon tarkkailua, niin aivan varmasti suomalainen luonto tarjoaa siihen mahdollisuuden”, Lehesvirta sanoo.
Kiinnostuitko? Kuuntele koko keskustelu jaksosta. UPM Metsän jaksot kestävät noin 30 minuuttia. Jokaisessa jaksossa valitaan myös viikon laji 22 000 lajin joukosta, ja tässä jaksossa lajiksi valikoitui tunnusraitayökkönen.