UPMMetsä

Koivu pärjää ilmastonmuutoksessa

UPM pyrkii lisäämään ­koivun määrää metsäluonnossa monimuotoisuuden takaamiseksi. Puun ominaisuuksia on parannettu jalostamalla.

Koivu pärjää ilmastonmuutoksessa

Suomen kolmen peruspuulajin joukossa ­koivu on tällä hetkellä pisimmälle ­jalostettu puulaji. Taimitarhoilla varttuvat parhaillaan jo kolmannen sukupolven koivut. Jokainen uusi sukupolvi on kehittynyt parhaiden yksilöiden jalostuksesta. 

”Hyödynnämme Luonnonvarakeskuksen uusimpia tutkimustuloksia metsänjalostuksesta. Muutamme työssämme tutkimustulokset ja tiedon metsänviljelymateriaalin kautta konkreettisiksi ­taimiksi”, sanoo UPM:n taimitarhan päällikkö Anne Immonen. 

Keskeinen osa Immosen työtä on tukea suomalaista puunjalostusta. Hän vastaa Joroisten taimitarhan viljelyaineistosta, metsäpuiden taimista ja siemenasioista. Immonen on mukana myös metsän uudistamisessa. 

Jalostetun puun hyötyjä on helppo listata. Se on monikäyttöisempi ja terveempi kuin jalostamaton. ­Esimerkiksi vaneriteollisuudelle kelpaa parhaiten ehyt ja vähäoksainen puutavara. Nykyisin jalostus­toiminnan tavoitteissa painaa myös sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Puiden jalostuksen päätavoitteena on kuitenkin aina tehdä niistä terveempiä. Ilman terveyttä ei ole kasvua, Immonen muistuttaa.

”Vaikka puhumme jalostuksesta, se ei tarkoita, että metsiimme olisi ­tuotu mitään ulkopuolista. Jalostusperimä, jonka pohjalta koivun ominaisuuksia on kehitetty, on metsistä lähtöisin ja puissa edelleen.”

Jalostettu puu kestää  

UPM:n taimitarhalla on kehitetty uusia koivuntaimia, joiden istutus onnistuu käsityönä, pottiputkella tai ­koneellisesti. Aiemmin koivuntaimi on ollut kookas ja sen juuripaakku suuri. Istutus on tehty kuokalla tai kookkaalla istutusputkella.  

Kehitystyön tuloksena syntynyt jalostettu koivun pikkutaimi on vain 10–20 senttimetrin korkuinen, mutta kolmen kasvukauden jälkeen sen pituus on jo yli 140 senttiä. Helpon istutuksen ja kestävyyden ansiosta koivun määrää Suomen metsissä on mahdollisuus lisätä.  

Ilmastonmuutoksen myötä kuivuusjaksoista saattaa tulla Suomessa nykyistä pidempiä, mikä rasittaa puita ja altistaa niitä tuhoille. Koivu hajauttaa kuivuuden aiheuttamia riskejä tehokkaasti. Syvien juuriensa ansiosta koivu kestää ­rasitusta ja kuivuutta paremmin kuin kuusi. Nopeasti kasvava rauduskoivu sitoo myös tehokkaasti hiiltä.

Hirvieläimet haittana 

Kun peltoja metsitettiin, koivun istutusta tuettiin Suomessa. Tuen loputtua koivun istutus väheni väliaikaisesti. Immonen ­pitää yhtenä syynä myös hirvien ja muiden sorkkaeläinten kannan kasvua. Eläimet tekevät tuhoa syöden paitsi koivua, myös muita lehti- ja jalopuita.  

Immonen kehottaa metsänomistajia tutustumaan ensitöikseen tarkemmin alueensa tilanteeseen. Hirvien ja peurojen määrä ei ole sama kaikkialla maassa, ja voi olla, etteivät ne kaikkialla aiheuta tuhouhkaa.  

”On myös alueita, joilla hirvieläimet eivät liiku. Sellaisia ovat esimerkiksi tien­varret. Koivua voisi istuttaa nykyistä enemmänkin.” 

Koivu on yksi Immosen suosikki­puista monipuolisuutensa ansiosta. Se sopii ­vaneriteollisuuden raaka-­aineeksi mutta myös energiapuuksi. Koivu ­parantaa maaperää ja tukee metsämaan mikrobitasapainoa. Lisäksi se tuo vaihtelevuutta suomalaiseen metsämaisemaan. Immosen mukaan Suomen hienon vuodenaikakierron näkee erityisen kauniilla tavalla juuri koivussa.  

”Pidän eniten keväästä, jolloin koivu vaihtaa muutaman päivän sisällä väriä vaaleanvihreästä tummempaan. Syksyllä sillä on helmat upeissa väreissä.” 

Artikkeli on aiemmin julkaistu Metsän henki 1/2020 -lehdessä.