UPMMetsä

Kiinnostaako jatkuva kasvatus? Vaihtoehtoja löytyy

Metsää voi hoitaa monella tavalla. Voit valita perinteisen metsänkasvatuksen tai jatkuvan kasvatuksen ilman avohakkuita. Eri tapoja voi myös yhdistää. Autamme sinua löytämään metsällesi ja sinulle sopivimman hakkuutavan.

Kiinnostaako jatkuva kasvatus? Vaihtoehtoja löytyy

Metsänhoitoon ja hakkuisiin on olemassa useita vaihtoehtoja. Menetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  1. Perinteinen eli tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus. Puut ovat suurin piirtein saman ikäisiä ja kokoisia. Hakkuut tähtäävät aina metsänuudistamiseen. Ennen uudistushakkuuta metsää harvennetaan, jotta kasvatettavat puut saavat tilaa kasvaa ja vahvistua. Uudistushakkuutapana on avohakkuu. Uudistamisessa käytetään myös siemenpuuhakkuuta ja joskus suojuspuuhakkuuta.
  2. Jatkuva kasvatus. Metsässä kasvaa monen ikäisiä ja kokoisia puita. Metsään ei tehdä avohakkuita, vaan puista poistetaan kerrallaan vain osa. Metsä säilyy aina peitteisenä. Vaihtoehtoja hakkuisiin ovat esimerkiksi pienaukkohakkuu ja poimintahakkuu.

Jatkuva vai perinteinen metsänkasvatus?

Jatkuva kasvatus on melko uusi menetelmä perinteiseen metsänkasvatukseen verrattuna. Metsälaki on sallinut sen vuodesta 2014 alkaen metsänkasvattamisessa.

Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuun yhteydessä saadut puumäärät ovat yleensä pienempiä kuin perinteisillä hakkuutavoilla. Toisaalta metsänhoidon kustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa matalammat.

- Monien tutkimusten mukaan perinteisillä hakkuumenetelmillä metsästä saatu tuotto euroissa on 20-30 prosenttia parempi kuin jatkuvalla kasvatuksella. Jatkuvalla kasvatuksella tuloja voi taas saada säännöllisemmin, kertoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto.

Jatkuvasta kasvatuksesta ei vielä ole pitkän ajan tutkimustietoa, vaan siitä tehdyt laskelmat perustuvat paljolti laskennallisiin malleihin.

- Olemme tehneet jatkuvan kasvatuksen toimenpiteitä yhtiön omissa metsissä ja yksityismetsissä siitä asti, kun laki on sen sallinut. Jatkuva kasvatus on hyvä lisä metsänhoidon valikoimaan, Kuusisto kertoo.

Huomioi nämä, kun valitset metsänhoitotapaa

Sopivan metsänhoitotavan valintaan vaikuttavat metsikön ja maaperän ominaisuudet. Tärkeää on miettiä:

  • Mitkä ovat tavoitteesi?
  • Millaista tuottoa haluat metsästäsi?
  • Ovatko maisemalliset arvot sinulle tärkeitä?
  • Ovatko luontoarvot sinulle tärkeitä?
  • Kuinka paljon haluat itse tehdä metsässäsi?

Missä tilanteessa jatkuva kasvatus?

Jatkuvan kasvatuksen edellytys on, että puusto on tervettä ja metsällä on ikää sen verran, että siementävä puusto on jo valmiina. Erityisen hyvin jatkuva kasvatus sopii seuraavissa tilanteissa:

  • Ojitetut turvemaat. Jatkuva peitteisyys vähentää ojitustarvetta. Avohakkuissa vaarana on, että ojat voivat mennä tukkoon, kun haihduttavan puuston määrä vähenee ja vedenpinta nousee. Kun metsä pidetään koko ajan peitteisenä, voidaan välttyä kunnostusojitukselta.
  • FSC®-sertifioinnin erityishakkuukohteet. FSC-sertifioidussa (FSC®-C109750) metsässä tulee olla tietty määrä erityishakkuukohteita, joissa metsä tulee aina pitää peitteisenä. Tällaisilla metsäkuvioilla ei voi koskaan tehdä avohakkuita. Näissä kohteissa jatkuva kasvatus on luonteva vaihtoehto, joka hyödyttää myös sertifiointia.
  • Kaava-alueet. Jos kaava-alueilla on metsänkäyttöä rajoittavia tekijöitä, jatkuva kasvatus on hyvä valinta. Esimerkiksi taajama-alueella kaava saattaa rajoittaa avohakkuita.
  • Virkistysalueet ja asutuksen läheisyys. Jos alueella on paljon ulkoiluväyliä, polkuja, retkeilypaikkoja, on suositeltavaa käyttää jatkuvaa kasvatusta. Myös asutuksen läheisyydessä ja kesämökkien ympäristössä jatkuva kasvatus on hyvä valinta.

Missä tilanteessa perinteinen metsänkasvatus?

Perinteinen metsänkasvatus ovat hyvä valinta selkeisiin talousmetsäkohteisiin, jossa puusto on saman ikäistä.

  • Yhden puulajin metsiköt tai viljellyt sekapuustoiset metsät. Perinteinen metsänkasvatus kannattaa aina valita kivennäismaan metsiin, jotka ovat yhden puulajin metsiköitä eikä niissä juurikaan ole alikasvosta. Metsä on yhdenkokoista ja sitä on aina käsitelty niin, että se tähtää yhteen latvuskerrokseen. Esimerkiksi puhdas männikkö on kohde, johon perinteiset menetelmät sopivat parhaiten. 
  • Vanhat kuusikot. Jos metsikössä on olemassa juurikääpäriskiä ja muita terveydellisiä ongelmia, on hyvä valita perinteinen hakkuutapa. Jatkuvan kasvatuksen menetelmillä tuhoja ei välttämättä saada torjuttua, vaan ne jatkavat leviämistään. Jos metsä altistuu lumituhoille, on syytä hoitaa metsää perinteisillä menetelmillä. Esimerkiksi vanhoihin kuusikoihin on suositeltavaa valita perinteiset menetelmät.
  • Kasvu ja tuotto tärkeää. Perinteisillä hakkuutavoilla saadaan useiden tutkimusten mukaan yli 20 prosenttia parempaa tuottoa metsästä kuin jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Tehokas metsätalous on myös lähes kaksinkertaistanut Suomen puuvarat 50 vuodessa ja lisännyt hiilinielujen määrää (Ylen uutinen).

Yhdistele metsänkasvatustapoja

Jatkuva kasvatus ja perinteinen metsänkasvatus eivät ole toisiaan poissulkevia menetelmiä. Niitä voi yhdistellä.

Osa metsästä voidaan käsitellä perinteisin menetelmin, osa jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Esimerkiksi jos metsätilalla on rannassa kesämökki, voidaan sen ympäristöön rajata alue, joka käsitellään jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Hakkuut voidaan tehdä poimintahakkuina.

- Lisäksi jos kohde on mukana FSC-sertifioinnissa, rajattu alue voidaan lukea FSC-sertifioinnin vaatimusten mukaiseksi erityishakkuukohteeksi. Loput metsätilasta voidaan käsitellä perinteisillä menetelmillä, Kuusisto havainnollistaa.

Näin pääset alkuun

Aluksi on hyvä selvittää oman metsän tilanne. Se onnistuu helpoimmin ottamalla yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaan. Hän voi selvittää:

  • Mikä on metsän tilanne?
  • Kuinka rehevää maapohja on?
  • Onko puusto tervettä ja mitä kehitysluokkia siinä on?
  • Mitkä metsänkäsittelytavat ovat mahdollisia?

Kun metsän lähtötilanne on selvillä, metsäasiakasvastaava auttaa sinua valitsemaan tavoitteisiisi parhaiten sopivat metsänhoitomenetelmät ja -hakkuutavat.

- Metsää kannattaa aina hoitaa, niin se pysyy terveenä ja tuottavana. Hyvin kasvava metsä on ilmaston kannalta tehokkain hiilinielu, Kuusisto kertoo.