UPMMetsä

Mitä on ilmastoviisas metsänhoito? Kysymyksiä ja vastauksia

Ovatko avohakkuut ilmaston kannalta uhka vai mahdollisuus? Minkälaisia ilmastotekoja metsänomistaja voi tehdä? UPM Metsän ympäristöpäällikkö Inka Musta vastaa kysymyksiin metsänhoidon vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Mitä on ilmastoviisas metsänhoito? Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä on ilmastoviisas metsänhoito?

Se on metsien kasvusta huolehtimista, jotta ne edelleen sitoisivat hiiltä ja siten hillitsisivät ilmastonmuutosta. Metsät eivät aiheuta ilmastonmuutosta, vaan fossiiliset päästöt, mutta metsien hiilinielut ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomen metsät sitovat kokonaispäästöistämme jopa 60 prosenttia vuosittain.

Minkälainen tilanne meillä on Suomessa metsien kasvun osalta?

Meillä Suomessa metsävarat ovat olleet jatkuvassa kasvussa vuosikymmenten ajan siitä huolimatta, että olemme lisänneet puun käyttöä. Puuvarastomme oli 1970-luvun alussa 1,5 miljardia kuutiometriä ja tänään se on noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Myös puustomme kasvuvauhti on kiihtynyt ja kasvu on lähes kaksinkertainen verrattuna 1950-lukuun.

Pysyvätkö Suomen metsät hiilinieluina myös tulevaisuudessa?

Suomen metsät pysyvät hiilinieluna niin kauan kuin metsien kasvu ylittää puuston poistuman. Suomessa metsät kasvavat noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja vuosittaiset hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vaikka mukaan otetaan vielä metsien vuotuinen luonnonpoistuma, olisi metsiemme käyttöä vielä varaa lisätä hiilinielun vaarantumatta.

Lisääkö ilmastonmuutos metsätuhoja?

Metsänhoidon merkitys korostuu ilmastonmuutoksen myötä entisestään, sillä monet tuhonaiheuttajat lisääntyvät tehokkaammin lämpimässä ilmastossa. Hyönteisten ja tautien aiheuttamia tuhoja voi kuitenkin ennaltaehkäistä hoitamalla metsää ajoissa ja pitämällä sen terveydestä ja kasvukunnosta huolta.

Miten metsänomistaja voi ehkäistä metsäpaloja?

Metsien terveydestä huolehtiminen on tärkeää, sillä esimerkiksi kirjanpainajan kuivattamat puut syttyvät herkästi palamaan salaman iskiessä. Jos metsänomistaja tekee itse metsänhoitotöitä, kannattaa huomioida, että raivaus- tai moottorisahan terästä voi kiveen osuessa syntyä kipinöitä. Muutenkin tulen käsittelyssä metsässä tulee noudattaa varovaisuutta. Suomessa isojen metsäpalojen esiintymistä on hillinnyt kattava valvonta, jonka avulla palot havaitaan ajoissa. Tiheä metsäautotieverkostomme auttaa sammutuskaluston saamisessa paikoille.

Kumpi on ilmaston kannalta parempi metsänkasvatustapa: avohakkuu vai jatkuva kasvatus?

Metsän hiilivaraston ja hiilensidonnan kannalta olennaista on se, että minkä verran metsässä on puustoa ja kuinka paljon puusto kasvaa. Tasaikäisrakenteisen eli avohakkuuseen perustuvan metsänkasvatustavan osalta meillä on paljon tietoa puuston määrästä ja kasvamisesta, mutta jatkuvan kasvatuksen osalta tutkimustuloksia on vielä melko niukasti. Yleisesti on kuitenkin arvioitu, että jatkuva kasvatus vähentäisi puun tuotosta, ja siten myös metsän hiilivarastoja, 20 prosentilla verrattuna avohakkuuseen. Mitään yleispätevää vastausta tähän ei kuitenkaan voida antaa.

Mitä on otettava huomioon metsänkasvatustapaa valikoidessa?

Metsänkasvatustavan valinnassa on tärkeintä lähteä liikkeelle metsänomistajan tavoitteista sekä metsän ominaisuuksista. Ensinnäkin on selvitettävä, minkälainen puustorakenne metsässä on. Jos metsässä on jo valmiiksi paljon eri ikäistä puustoa, voivat edellytykset jatkuvaan kasvatukseen täyttyä. Myös kasvupaikan sijainti kivennäis- tai turvemaalla sekä maaperän rehevyys vaikuttavat sopivan kasvatustavan valintaan.

Olisiko metsien kiertoajan pidentämisestä hyötyä ilmastolle?

Hoidettu, kasvava metsä on paras hiilinielu, eli tärkeintä on huolehtia metsän kasvusta ja hyvästä hoidosta. Kiertoajan pituuteen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, sillä kiertoaikaan vaikuttavat puuston ja maaperän ominaisuudet. Jos metsän kasvu alkaa hiipua, eli metsä alkaa kuolla vanhuuteen tai tuhot ja taudit alkavat iskeä, on se hälyttävä merkki siitä, että metsän kiertoaika on liian pitkä. Muuten kiertoajan pidentämiseen ei ole mitään estettä, vaan sopiva kiertoaika riippuu metsänomistajan omista tavoitteista.

Mitä muuta ilmastoviisaassa metsänhoidossa on huomioitava kuin hakkuut?

Oikea-aikainen metsänhoito on tärkeää, eli taimikonhoito ja harvennukset on tehtävä ajallaan, jotta taimet ja parhaat puut saavat kasvutilaa. Jos metsänkasvatustapana on jatkuva kasvatus, on silloinkin uskallettava poistaa metsästä riittävästi puita, jotta jäljelle jääville puille jää tilaa kasvaa.

Uudistushakkuun jälkeen metsä kannattaa uudistaa jalostetulla siemen- ja taimiaineksella, minkä ansiosta metsä kasvaa tehokkaasti ja sitoo hiiltä.

Metsänkasvatustavasta riippumatta, monimuotoisuudesta pitää huolehtia, eli on säästettävä lahopuuta uhanalaisille lajeille, varmistettava monipuoliset puulajisuhteet ja jätettävä vesistöjen ympärille vesiensuojelun kannalta tärkeät suojavyöhykkeet.

Kuinka merkittävässä roolissa metsät ovat ilmastonmuutoksen kannalta?

Puusto sitoo merkittävän osan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista päästöistä. Puu on lisäksi materiaalina uusiutuva, ympäristöystävällinen ja kierrätettävä, joten puupohjaisilla tuotteilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa. Puupohjaisilla tuotteilla voimme korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita niin rakentamisessa, tekstiileissä kuin elintarvikkeiden pakkauksissa uusista innovaatioista puhumattakaan. Kaikki puusta tehdyt tuotteet ovat elinkaarensa ajan myös hiilivarastoja.   

Metsänomistajan 3 tärkeintä ilmastotekoa:

1.       Uudista metsä pikaisesti hakkuun jälkeen

2.      Tee taimikonhoito ja harvennukset ajallaan

3.       Käytä jalostettua siemen- ja taimiainesta

 

Onko sinulla kysyttävää?

Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja selvitä metsäsi tilanne. Huolehdimme siitä, että hoidat metsääsi sekä ilmastoviisaasti että tuottoisasti.