Omat aikataulunsa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat asettaneet niin Euroopan unioni kuin Suomikin. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Aikataulu on 15 vuotta edellä Euroopan yhteisestä tavoitteesta.
Metsäteollisuuden osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on viisi prosenttia. Metsäteollisuus ry julkaisi viime vuonna oman ilmastotiekarttansa, joka antaa selkeän kuvan siitä, kuinka Suomessa toimiva metsäteollisuus voi irtautua fossiilisista polttoaineista vuoden 2035 paikkeilla. Hiilineutraali metsäteollisuus voi siis pian olla todellisuutta.
Hiilineutraali tuotanto ei ole mahdoton tavoite, sanoo Ahti Fagerblom, Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö.
”Metsäteollisuuden etuna on se, että fossiilisista energianlähteistä eroon pääsemiseksi ei tarvitse kuvitella uusia, vuosien päästä toteutuvia teknologioita. Jos investointiedellytykset ovat kunnossa, tehtaat voivat lisätä uusiutuvan energian osuutta entisestään ja parantaa energiatehokkuuttaan”, Fagerblom sanoo.
Suomessa hiilineutraali metsäteollisuus on jo lähellä
Suomessa toimivissa metsäteollisuuden tehtaissa fossiilisten polttoaineiden osuus on eurooppalaisittain pieni, 13 prosenttia. Euroopassa vastaava luku on 40 prosenttia. UPM Timberin neljällä sahalla fossiilittomuus on jo toteutunut.
Suomi ja Ruotsi ovat uusiutuvan energian suurvaltoja. Voimme hyödyntää energiantuotannossa puunjalostuksen sivutuotteita, kuten kuorta, oksia ja sellunkeiton bioliemiä.
UPM:n sahat pyörivät nyt täysin uusiutuvalla energialla
Fagerblomin mukaan metsäteollisuuden yritykset suhtautuvat ilmastonmuutoksen torjumiseen positiivisesti. Hiilineutraali tuotanto edellyttää kuitenkin rahallista satsausta.
Fagerblomin mukaan investointi uusiin energiaratkaisuihin on houkuttelevaa, jos Suomi näyttäytyy yritysten kannalta hyvänä sijaintipaikkana.
”Suomi on monella tapaa yrityksille toimintaympäristönä hyvä. Maa on turvallinen ja vakaa, ja tehtaat saavat tasaisesti energiaa ja puuta. Mutta kustannuskysymykset ovat tärkeitä. Esimerkiksi energia- ja kuljetuskustannuksissa Suomen pitäisi pyrkiä samalle viivalle keskeisten kilpailijoiden, kuten Saksan kanssa, mutta näin ei ole tapahtunut.”
Hiilineutraali metsäteollisuus voidaan saavuttaa yhteisillä päätöksillä. Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä parantaisi Fagerblomin mukaan muun muassa sähköistämistuen täysimääräinen hyödyntäminen samaan tapaan kuin Saksassa. Tämä kannustaisi sähkön käyttöön. Sähkön tuotanto on Suomessa erittäin vähäpäästöistä, Fagerblom muistuttaa.
Metsäteollisuuden hiilineutraalius riippuu myös EU:sta
Mutta onko Suomen toimilla merkitystä, kun ilmastonmuutoksen kaltainen ongelma koettelee koko planeettaa?
Fagerblomin mukaan suomalaisen metsäteollisuuden ilmastosaavutukset kuvaavat alan potentiaalia, joten esimerkillämme on kansainvälisesti merkitystä. Kun suomalainen metsäteollisuus saavuttaa päästöttömyystavoitteensa, sillä on monenlaisia vaikutuksia. Hiilineutraali metsäteollisuus kaipaa esikuvia.
”Metsäteollisuuden laatima ilmastotiekartta on herättänyt kiinnostusta, kun olen esitellyt sitä esimerkiksi unionin parlamentaarikoille ja komission virkamiehille. Päästöt voidaan saada alas, metsävarat ylös ja samaan aikaan kasvattaa tuotteiden luomaa ilmastohyötyä, joka on suuri jo tänään.”
Energia- ja materiaalitehokkaasti toimiva kotimainen metsäteollisuus vahvistaa kansantaloutta ja lisää hyvinvointia.
Metsäteollisuuden ilmastotiekartta
Teollisuus panostaa ilmastoystävällisten tuotteiden valmistamiseen sekä metsien terveyteen ja hiilivaraston kasvattamiseen aktiivisen metsänhoidon keinoin. Hiilineutraali tuotanto on yksi osa työtä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi.
Alan tuomat vientitulot antavat valtiolle mahdollisuuden rahoittaa muitakin ilmastotekoja.
Fagerblom on työskennellyt metsäteollisuuden energia- ja ilmastokysymysten parissa yli vuosikymmenen. Hän on nähnyt, miten varsinkin EU:n suunnalta tulevan sääntelyn määrä on lisääntynyt. Myös tämä vaikuttaa siihen, onko hiilineutraali metsäteollisuus realistinen tavoite.
”Iso osa EU:n monimuotoisuuteen, päästökauppaan ja energiankäyttöön liittyvästä sääntelystä osuu metsäteollisuuteen. Jos alan toimintaedellytykset huonontuvat, uhkana on tuotannon siirtyminen löperömpien ilmastotavoitteiden maihin. Suomalaisen ilmastotehokkaan puunjalostuksen turvaaminen on parasta ympäristöpolitiikkaa.”