Suomen FSC-standardiin liittyy vaatimuksia, jotka takaavat, että metsää hoidetaan vastuullisesti. Niistä voit tunnistaa FSC-sertifioidun metsän. Kun liikut metsässä, kiinnitä huomiota näihin seitsemään asiaan.
1. Säästöpuut
Tarkkaile säästöpuita. FSC-standardin mukaisesti hakkuissa tulee jättää vähintään 10 kappaletta rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 senttimetristä elävää säästöpuuta jokaista hakattua hehtaaria kohden. Säästöpuiksi valitaan ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita, kuten haapoja, leppiä, pihlajia tai kolopuita.
Lisäksi FSC-standardissa on määritetty luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita aina säästettäviä puita. Niitä ei kaadeta missään tilanteessa. Aina säästettäviä puita ovat esimerkiksi isot haavat, joiden rinnankorkeusläpimitta on yli 40 senttimetriä, jalopuut, tervalepät ja raidat sekä petolintujen pesäpuut.
Säästöpuut pyritään jättämään ryhmiin. Mikäli hakkuukohteella on arvokkaita elinympäristöjä tai vesistöjen suojavyöhykkeitä, pyritään säästöpuut keskittämään niiden välittömään läheisyyteen. Huomioi, että säästöpuita ei välttämättä kuitenkaan joka aukolta löydy, sillä useamman, kerralla hakattavan metsätalouskuvion säästöpuut on mahdollista keskittää yhdeksi isoksi säästöpuuryhmäksi.
2. Lahopuut
Monet metsien uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia lahopuusta. Lajit käyttävät lahopuuta esimerkiksi elinympäristönään, ravintonaan tai pesäpaikkanaan. Tuoreimpien uhanalaisuusarviointien mukaan lahopuun väheneminen on yksi merkittävimmistä metsälajien uhanalaisuutta aiheuttavista tekijöistä. FSC-metsissä lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puuta, ei lahovikaista mutta vielä elävää puuta.
Suomen FSC-standardi edellyttää säästämään hakkuissa ja metsänhoitotoimenpiteissä vähintään 20 kappaletta järeää lahopuuta per hehtaari. Lehtilahopuu säästetään pääsääntöisesti aina. Järeällä lahopuulla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 senttisiä kuolleita pysty- ja maapuita. Mikäli toimenpidekohteella on lähtötilanteessa alle 20 lahopuuta, säästetään lahopuusto niiltä osin kuin sitä esiintyy.
3. Vesistöjen suojavyöhykkeet
Yksi helpoimmista seikoista tunnistaa FSC-sertifioitu metsä ovat vesistöjen ja pienvesien ympärille jätetyt käsittelemättömät puustoiset suojavyöhykkeet. FSC-metsissä vesistöjen suojavyöhykkeet jätetään kokonaan käytön ulkopuolelle. Vesistöjen ympärille jätetyillä suojavyöhykkeillä pyritään estämään vesistöihin mahdollisesti kohdistuvat ravinnehuuhtoumat ja luomaan suojaa eliölajeille, jotka käyttävät rantoja ja vesistöjä elinympäristönään. FSC-standardissa on määritetty vesistön suojavyöhykkeen leveys. Se vaihtelee vesistön tyypin mukaan.
Suojavyöhykkeiden leveydet ovat:
- Lampien ja järvien rannoilla vähintään 10 metriä.
- Purojen, jokien ja meren rannoilla vähintään 15 metriä.
- Lähteiden ympärillä vähintään 20 metriä.
4. Arvokkaat elinympäristöt
Arvokkaat elinympäristöt jätetään FSC -metsissä käytön ulkopuolelle. Arvokkaat elinympäristöt ovat yleensä ympäristöstään selvästi erottuvia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Arvokkaat elinympäristöt rajataan hakkuiden ulkopuolelle jo ennen toimenpiteen aloittamista. Tällaisia aina säästettäviä kohteita ovat esimerkiksi:
- Metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt, kuten luonnontilaiset puroelinympäristöt
- Luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontotyypit, kuten tervaleppäkorvet
- Erikseen FSC-standardissa määritetyt luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat aina säästettävät kohteet, esimerkiksi luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset suot ja runsaslahopuustoiset metsät (lahopuuta yli 20m3/ha).
5. Harvennushakkuut
Kiinnitä huomiota lehtipuihin. Harvennushakkuu- ja taimikonhoitokohteilla selvin merkki FSC-sertifioinnista on lehtipuiden osuus. FSC-sertifiointi metsässä tarkoittaa, että hakkuut ja hoitotyöt toteutetaan siten, että vähintään 10 prosenttia puuston runkoluvusta on lehtipuita. Lehtipuut ovat tärkeä elinympäristön ja ravinnon lähde useille metsälajeille, ja lehtipuiden olemassaolon turvaaminen edistää luonnonmonimuotoisuutta talousmetsissä. Säästettävät lehtipuut voivat olla niin taloudellisesti arvokkaita rauduskoivuja kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita lehtipuita, kuten haapoja tai harmaaleppiä.
Jos lehtipuita on jo ennen toimenpidettä alle 10 prosenttia runkoluvusta, silloin ne säilytetään niiltä osin kun ne eivät häiritse ensisijaisesti kasvatettavan puulajin kasvatusta.
6. Riistanhoito
Riistanhoito otetaan korostetusti huomioon FSC-sertifioiduissa metsissä. Riistalle tärkeitä suojapaikkoja eli riistatiheikköjä säästetään esimerkiksi kosteikkoihin ja soistuneisiin painanteisiin. Tällaiset kohteet ovat myös taloudellisesti ajateltuna hyviä paikkoja riistanhoitoon, sillä puut kasvavat niillä yleensä huonosti.
Riistatiheikköjen lisäksi kaikissa toimenpiteissä pyritään säästämään riistalle arvokkaita puita kuten katajia, haapoja, leppiä, pihlajia ja raitoja. Tiedossa olevilla metson soidinpaikoilla hakkuut toteutetaan pienaukkoina tai pienialaisina kapeina avohakkuina.
7. Ulkoilureitit
Tarkkaile polkuja ja merkittyjä ulkoilureittejä. FSC-standardien mukaisesti tehdyissä hakkuissa ne säilytetään kulkukelpoisina. Polkujen ja merkittyjen ulkoilureittien käyttö tulee olla mahdollista myös hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden jälkeen.
Huolehdimme FSC-standardien noudattamisesta
Tarvitsetko apua FSC-leimikon suunnittelussa? Me autamme mielellämme. Meillä on pitkä kokemus FSC-standardien mukaisesta metsänhoidosta. Jo yli 1000 metsänomistajaa on liittynyt mukaan FSC®-ryhmäsertifikaattiimme (FSC®-C109750).
Ryhmäsertifikaattiimme liittymällä asiantuntijamme ovat apunasi suunnittelemassa metsäsi hoidon ja hakkuiden toteutumisen FSC-standardien mukaisesti.
Ota yhteyttä palvelukeskukseemme tai metsäasiakasvastaavaan. Autamme sinua kaikissa FSC-sertifiointiin liittyvissä kysymyksissä.