Kuka olet?
Hei, olen Mathias Leham. Olen kotoisin Kirkkonummelta, ja nykyään asustelen omakotitalossa Kemiönsaarella avovaimoni kanssa. Meillä on nelivuotias sekarotuinen koira nimeltä Tico. Olen täysin kaksikielinen eli asiointi kanssani onnistuu vaivatta molemmilla kotimaisilla kielillä.
Miten päädyit metsäasiakasvastaavaksi?
Olen opiskellut Tammisaaressa metsätalousinsinööriksi. Aiemmin olen työskennellyt metsäpalveluyrittäjänä, puutavara-autonkuljettajana, ajokoneenkuljettajana, metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojana metsäkeskuksella, metsänhoitoyhdistyksellä sekä korjuuesimiehenä.
Metsäasiakasvastaavaksi päädyin sijaisuuden jälkeen, ja sen jälkeen sain vakituisen viran.
Mitä metsä sinulle merkitsee?
Olen ollut jo pikkupojasta lähtien kiinnostunut metsäalasta. Suurin syy siihen on se, että olen seurannut koko ikänsä metsäalalla ollutta isääni. Sitä sivusta seuranneena ja myös töissä mukana olleena kiinnostus metsäalaa kohtaan syttyi eikä ole hiipunut.
Työskentely metsässä ja oman käden jäljen näkeminen on yksi parhaimmista asioista tässä työssä. Metsä on minulle muutenkin tärkeä paikka vapaa-aikana. Se on paikka, jossa voin rauhoittua ja saan olla omien ajatusteni kanssa.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Juuri se tässä työssä on niin mainiota, että ei ole sellaista ”tyypillistä” työpäivää. Yleensä työpäiviini kuuluu toimistotyötä, metsäkäyntejä ja metsänomistajatapaamisia.
Miten vastuullinen metsien käyttö konkretisoituu omassa työssäsi?
Kun toimimme eri sertifiointien mukaisesti, toimimme samalla myös vastuullisesti. Vastuullinen metsien hoito konkretisoituu omassa työssäni siinä tapauksessa, kun tehdään uudistushakkuita niin muistetaan aina muistuttaa metsänomistajia uudistuksesta. Uudistushakkuiden kylkeen tarjoamme siis aina myös uudistustyöt, ja kun puhutaan hakkuista, niin muistetaan aina puhua myös metsänhoitotöistä.
Onko sinulla itselläsi metsää?
Ei ole, joskus ehkä vielä on.
Mikä on mottosi?
Rehellisyys on kaikki kaikessa.
Mikä on paras muistosi metsästä?
Paras muisto on ensimmäiseltä raivaussahatyökeikalta, missä olimme yhdessä isän kanssa. Kun oli ruokatauon aika, hän kaivoi minulle repusta lenkkimakkaran, antoi sen käteeni, ja toiseen käteeni hän antoi sinappituubin.
Toinen asia, joka on jäänyt mieleeni, oli kun opiskelujen viimeisenä vuonna teimme kurssimatkan Kanadan Vancouveriin ja kävimme katsomassa ”vähän” isompia puita.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Vapaa-ajallani minut todennäköisesti löytää jostain meren ääreltä, joko kalastamasta tai sitten mereltä veneen kyydistä taikka kesäisin mökiltä meren rannalta. Kalastuksessa ei aina se saalis ole tärkein asia, vaan ulkona raittiissa ilmassa oleminen ja rentoutuminen.
Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?
Ajoitus on kaiken a ja o. Heti kun tulee tunne, että nyt tarvitsisin ammattilaisen apuja tai neuvoja, ota rohkeasti yhteyttä, niin laitetaan metsäasiasi yhdessä kuntoon.