Artikkeli | 07/11/2023 14:27:51 | 7 min Lukuaika

9 kysymystä EU:n metsästrategiasta ja sen vaikutuksesta Suomeen

Saila Aarnio

Teksti

Kysyimme asiantuntijoilta, miten EU:n metsästrategia vaikuttaa suomalaiseen metsänhoitoon ja mitä se tarkoittaa metsänomistajien omaisuuden kannalta.

Metsänhoitoa haluttaisiin määrätä jatkossa EU-tasolla melko paljon, mutta toisaalta Suomessa on yksityisomaisuuden suoja. Miten nämä kaksi asiaa kohtaavat? Entä mitä tämä tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta?

Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi ja UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa kertovat näkemyksensä siitä, miten EU-sääntely ja EU:n metsästrategia vaikuttavat suomalaiseen metsänomistajaan.

EU:n uusi metsästrategia vuodelle 2030

1. Määrääkö EU metsästrategiassaan, miten suomalaisten pitää hoitaa metsiään? 

Karoliina Niemi: ”EU:n metsästrategiassa ei ole kyse lainsäädännöstä, joten se ei määrää suomalaisten metsien hoitoa. Se osoittaa suunnan sille, millaisena komissio näkee metsiä koskevan polun EU:ssa vuoteen 2030 saakka. Strategian alla on toki metsiä koskevia lainsäädäntöehdotuksia, joita komissio vie eteenpäin. Jäsenvaltiot eli ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti ovat antaneet näkemyksensä strategiaan ja ohjaavat osaltaan sen toimeenpanoa.” 

Sami Oksa: ”EU:n metsästrategia ei suoraan sanele sitä, miten metsiä tulisi hoitaa. Se antaa kuitenkin suuntaviivat muulle EU-sääntelylle, ja näin sillä voi olla välillisiä vaikutuksia metsien käyttöön.” 

2. Huomioiko EU metsästrategiassaan riittävästi puun talouskäyttöä sellu-, paperi- ja kartonkituotteissa sekä energiantuotannossa?

Niemi: ”EU:n metsästrategia keskittyy aiempaa enemmän metsien rooliin hiilinieluna ja monimuotoisuuden lähteenä. Lisäksi siinä korostetaan puun käytön hierarkiaa eli niin sanottua puun kaskadikäyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että puuta tulisi käyttää ensisijaisesti pitkäkestoisiin tuotteisiin, sen jälkeen muihin puupohjaisiin tuotteisiin ja vasta lopuksi energiantuotantoon. Metsäteollisuus käyttää puuta resurssitehokkaasti globaaleille markkinoille suunnattuihin lopputuotteisiin – mitään ei tuhlata.” 

Oksa: ”EU:n metsästrategia lähestyy metsien käyttöä liiaksi rajoittamisen näkökulmasta. Siinä ei ole otettu riittävästi huomioon metsien pinta-alaan ja kasvun lisäämiseen liittyviä keinoja. Niiden huomioiminen mahdollistaisi puun taloudellisen käytön lisäämisen mutta myös hiilinielujen kasvattamisen ja monimuotoisuuden turvaamisen.” 

EU:n metsästrategia ja muut vaikeat termit selitettyinä

3. Tekeekö EU Suomen metsistä Euroopan hiilinielun rajoittamalla yksityismetsien hakkuita?

Niemi: ”Strategia ei kavenna metsien käyttöä. Metsien hiilinielut sisältyvät niin sanottuun LULUCF (Land Use, Land Use Change and Forestry) -lainsäädäntöön. Siinä asetetaan EU-tason tavoitteet koko maankäyttösektorin hiilinieluille vuoteen 2030 mennessä, ja ne jyvitetään kaikille jäsenvaltioille. Metsillä on toki iso rooli, koska esimerkiksi maataloudesta ja muusta maankäytöstä tulee päästöjä. Metsien hiilinielujen ylläpito edellyttää aktiivista ja oikea­aikaista metsien hoitoa, sillä elinvoimaiset ja hyvin kasvavat metsät ovat parhaita hiilinieluja.” 

Oksa: ”EU:n metsästrategia ei aseta rajoituksia minkään toimijan mahdollisuuksiin käyttää metsiään vaan antaa suuntaviivoja EU-politiikalle metsien käytöstä. Lopulliset metsien käyttöön liittyvät kirjaukset tulevatkin muun EU-sääntelyn kautta.” 

Onko EU:n metsästrategian ennallistamisasetus epäreilu Suomelle?

Oksa: ”EU:n ehdottamaan ennallistamisasetukseen laaditaan määrällinen tavoitetila, jonka määrittelyssä käytetään apuna vähintään 70 vuotta sitten vallinnutta luontotyyppien pinta-alaa. Erityisesti Keski-Euroopan maissa metsät on muutettu maatalouskäyttöön huomattavasti tätä ennen. Suomi taas on ollut metsäinen maa jo tuolloin, mikä lisää merkittävästi sitä pinta-alaa, jota ehdotus koskee. Ehdotuksessa lasketut kustannukset ovat Suomelle BKT:hen suhteutettuna EU:n korkeimmat ja absoluuttisesti kolmanneksi korkeimmat.”

Niemi: ”Asetuksen valmistelu on vielä kesken. Asetusluonnos on monimutkainen kokonaisuus, jolla parannetaan tiettyjen luontotyyppien tilaa. Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, mitä hyvä tila tarkoittaa eli mitä tulisi tavoitella. Monet luontotyypit ovat metsäisiä, ja kyllä – tämä kohtelee metsänsä aiemmin hävittäneitä maita helläkätisemmin kuin metsäisiä. Tiukka kohtelu koskee myös maita, joilla on paljon turvemaita, kuten Suomea.” 

Komissiolta odotettavissa entistenkin päälle vielä kaksi tärkeää metsäaloitetta

5. Palauttaako EU:n metsästrategian ennallistamisasetus Suomen metsät samaan kuntoon kuin 1950-luvulla?

Niemi: ”Asetus ei tarkoita paluuta 1950-luvun tilaan. Sieltä haetaan vertailunäkökulmaa luontotyyppien tarvitsemaan kokonaispinta-alaan.” 

Oksa: ”Kyseessä on vasta ehdotus, joka muuttuu EU-prosessissa. Tämän takia mitään varmaa ei voi vielä sanoa. Järkevämpää olisi luoda tulevaisuuden metsiä, jotka ovat monimuotoisia ja sopeutuvat muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.” 

6. Tuoko EU:n ennallistamisasetus metsänomistajille satojen miljoonien eurojen kulut?

Niemi: ”Ei tuo suoraan. Asetuksen käsittely on vielä kesken. Suomen kanta on varsin hyvä, ja siinä puututaan juuri kustannustehokkuuteen ja kansalliseen liikkumavaraan. Jos asetus edellyttää tulevaisuudessa ennallistamistoimia, metsänomistajan tulee saada niistä asianmukainen korvaus. Nyt on kuitenkin tärkeää vaikuttaa asetuksen valmisteluun, jotta siitä saadaan Suomelle ehdotettua parempi kokonaisuus.” 

Oksa: ”EU:n metsästrategian ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaita eikä aseta suoria vaatimuksia yksittäiselle metsänomistajalle. Siitä, miten asetuksesta syntyvät kustannukset katetaan, päättää eduskunta.”

Suomalaisten selvä enemmistö torjuu EU:n metsäpolitiikan

7. Entä määrääkö EU:n metsästrategia yksityismetsiä suojeltaviksi?

Niemi: ”Joissakin tapauksissa komission esityksessä ainoa ennallistamistoimi on suojelu. Silloin kyseessä ovat esimerkiksi vanhat metsät tai tietyt suometsät. Siksi nyt on tärkeää vaikuttaa ennallistamisasetuksen jatkovalmisteluun, jotta ennallistamistoimia saadaan järkevöitettyä ja kansallista päätösvaltaa lisättyä. On tärkeää turvata puun saatavuus metsäteollisuudessa myös tulevaisuudessa.” 

Oksa: ”Asetusehdotuksessa ei ole kyse vain metsien suojelusta. Välillisesti on kuitenkin mahdollista, että osa asetuksen mukaan ennallistettavista metsistä jää talouskäytön ulkopuolelle. On silti muistettava, että kyseessä on vasta ehdotus, joka muuttuu käsittelyn aikana.”

8. Onko EU:n metsästrategian toimeenpanoon varautuminen lisännyt puukauppaa Suomessa?

Niemi: ”Puukauppa on aina metsänomistajan ja puun ostajan välinen asia. Kaikelle puulle on kysyntää varmasti nyt ja tulevaisuudessa.”

Oksa: ”Puukauppa kannattaa aina tehdä metsän tilan perusteella. Hyvällä metsänhoidolla voidaan varmistaa metsien kasvu ja laadukas puuntuotanto myös tulevaisuudessa.”

Kansallisen metsästrategian toimeenpano käynnistyy

9. Miten nykyaikainen suomalainen metsänhoito huomioi ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden?

Niemi: ”Suomalainen metsänhoito on ilmastoviisasta ja ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden. Monimuotoisuustoimia on kehitetty 2000-luvun vaihteesta lähtien niin lainsäädännöllä kuin vapaaehtoisilla toimilla. Metsäsertifiointi on tästä hyvä esimerkki. Se kattaa jo 93 % talousmetsistämme. Sertifiointi merkitsee säästö- ja lahopuiden jättämistä metsiin, vesistöjen suojavyöhykkeitä sekä tiheikköjä eläimille. Ilmastolle parasta on hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito sekä nopea uudistaminen hakkuun jälkeen.” 

Oksa: ”Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat kuuluvat olennaisesti nykyaikaiseen metsätalouteen Suomessa. Metsien aktiivinen hoito ja käyttö varmistavat hiilinielujen jatkuvuuden Suomessa. Metsien monimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi säästämällä lahopuuta ja säästöpuita sekä lisäämällä lehtipuun osuutta ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. UPM:n tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta omistamissaan metsissä. Siihen liittyvä ammattitaito on myös asiakkaidemme käytettävissä.”

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?
Blogi | 2 min

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – vai vastaako?

Lue lisää
Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon
Blogi | 4 min

Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon

Lue lisää
Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana
Artikkeli | 6 min

Metsäsertifikaatit vastuullisen metsänhoidon perustana

Lue lisää