UPMMetsä

EU:n metsästrategia ja muut vaikeat termit selitettyinä

EU:n kestävää metsänkäyttöä koskevat suunnitelmat ovat herättäneet paljon keskustelua. Metsäteollisuus ry:n Maija Rantamäki kertoo, mitä taksonomia, metsästrategia ja muut keskustelussa vilisevät termit tarkoittavat.

Vaikka EU:lla ei ole päätäntävaltaa metsäkysymyksissä, monet asetukset vaikuttavat metsätalouteen ja -teollisuuteen.

”EU:n ilmastopolitiikkaan liittyvät tavoitteet heijastuvat epäsuorasti siihen, kuinka paljon Suomen metsissä tehdään teollisen puun hakkuita”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.

Tällä hetkellä EU:n käsittelyssä on aiempaa enemmän metsiä koskevaa sääntelyä. EU:n metsästrategia antaa viitteitä komission tavoitteista.

”Aika näyttää, ottaako EU vallan metsäasioissa. EU-komissiolla on kova into hivuttautua kansallisen päätäntävallan piirissä olevien kysymysten alueille esimerkiksi kestävän metsätalouden kriteereistä, mutta päätöstä tästä ei ole tehty.”

Aloitteiden konkreettisia vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida, koska asian käsittely on yhä kesken. Pysyt keskustelusta paremmin kärryillä, kun opettelet pari aiheeseen liittyvää termiä.

Metsästrategia

Metsästrategia on EU-komission tiedonanto, joka julkaistiin heinäkuussa 2021. Se korostaa metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Tiedonanto ei velvoita jäsenmaita mutta kertoo, mihin suuntaan metsiä koskevia aloitteita lähdetään viemään. Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle EU:n metsästrategia on erityisen tärkeä.

Metsäkato

Metsäkadolla tarkoitetaan sitä, että metsämaata aletaan käyttää toiseen tarkoitukseen, esimerkiksi maatalouteen tai asumiseen. Tällä hetkellä sanalla viitataan usein EU-komission julkaisemaan metsäkatoasetukseen, jossa puhutaan metsän muuttamisesta maatalousmaaksi.

Metsien monipuolinen käyttö korostui keskustelussa EU:n metsästrategiasta

EU haluaa asetuksen koskevan myös metsien tilan heikkenemistä. Heikkeneminen on kuitenkin hyvin maa- ja ekosyteemikohtaista, ja sitä on vaikea mitata. Suomen kanta metsien käyttöön on ollut se, että päätäntävallan pitäisi pysyä Suomella.

Biodiversiteettistrategia

EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa linjataan esimerkiksi, että 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulisi suojella.

Strategia on luonteeltaan samankaltainen tiedonanto kuin EU:n metsästrategia eli ei sellaisenaan velvoittava. Se on kuitenkin jo konkretisoitunut metsästrategiaa selkeämmin esimerkiksi osana lainsäädäntöaloitteita.

LULUCF-asetus

Asetus mittaa ja tilastoi maankäytön ilmastovaikutuksia sekä maankäyttösektorin päästöjen ja hiilinielujen määrää.

EU:n jäsenmailla on hiilinielutavoitteet, joihin niiden pitää pyrkiä. Suomessa nieluista suurin osa on metsissä. Tällä hetkellä keskustellaan siitä, kuinka paljon metsiä voidaan hyödyntää niin, että nielujen määrä saavuttaisi tavoitetason.

EU:n uusi metsästrategia ylittää osin komission toimivallan

EU:n hiilinielutavoitteet koskevat jäsenmaita, eivät metsänomistajia. Niiden vaikutukset voivat kuitenkin kohdistua myös metsänomistajiin. Jos nielutavoite olisi hyvin korkea, tietyssä kehitysvaiheessa olevia metsiä ei välttämättä saisi hakata. Siinä tilanteessa ei kuitenkaan vielä olla.

RED III -asetus

RED III -asetus liittyy vahvasti EU:n metsästrategian tavoitteisiin. Se asettaa tavoitetason uusiutuvan energian määrälle ja ohjaa esimerkiksi sitä, millä tavalla tuotettu biomassa katsotaan uusiutuvaksi energiaksi.

RED III on päivitysversio voimassa olevasta direktiivistä, jonka toimeenpano on käynnissä. Uudessa ehdotuksessa on esitetty kriteerejä sille, millä tavalla biomassan kestävyyttä tulisi arvioida.

Metsänomistajien näkökulmasta RED III on LULUCF-asetusta konkreettisempi. Kestäväksi katsottava biomassa ei esimerkiksi saa olla peräisin iki- ja aarniometsistä tai vuoden 2008 jälkeen ojitetuilta soilta. Hakkuissa ei myöskään saa nostaa kantoja eikä juuria.

EU:n metsästrategian tavoitteena on varmistaa Euroopan kestävä metsäekosysteemi

Taksonomia

EU:n metsästrategiaan liittyy myös taksonomia eli EU:n kestävän rahoituksen asetus, jolla edistetään EU:n ympäristötavoitteita ohjaamalla rahoitusta kestäviin kohteisiin.

Taksonomian tarkoitus on osoittaa, mitkä yrityksen toiminnot edistävät ympäristötavoitteita ja mitä yritysten tulisi tehdä, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

Taksonomia velvoittaa kaikki yli 500 henkilöä työllistävät pörssiyhtiöt raportoimaan ympäristötavoitteiden saavuttamisesta EU:lle.

 

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 2/2022.

UPM:n uusi metsävastuullisuusohjelma tähtää korkealle
Artikkeli | 6 min

UPM:n uusi metsävastuullisuusohjelma tähtää korkealle

Lue lisää
Tarina vastuullisesta metsänhoidosta
Artikkeli | 4 min

Tarina vastuullisesta metsänhoidosta

Lue lisää
Näin virkistyskäyttäjä liikkuu turvallisesti metsässä
Artikkeli | 7 min

Näin virkistyskäyttäjä liikkuu turvallisesti metsässä

Lue lisää