Ystäväkirjassa Annastiina Sydänmaanlakka – "Jos ei ole mitään tekemistä, olen rauhaton"

Annastiina Sydänmaanlakka nauttii suopursun tuoksusta ja viihtyy tunturin huipulla. Hän vastasi Metsän tulevaisuuden tekijät -ystäväkirjan kysymyksiin.

Miten metsä näkyy arjessasi?

Työarjessa se näkyy tietenkin koko ajan, sillä olen metsäasiakasvastaava. Syksyisin käyn hirvijahdissa, ja olen sieltä jotain joskus saanutkin. Lisäksi retkeilen metsässä ja kerään sieniä.

Mikä on rakkain metsään liittyvä muistosi?

Ensimmäinen yön yli kestänyt vaellukseni Pienellä Karhunkierroksella Kuusamossa. Minulla oli mukana koirani, joka on nyt jo edesmennyt. Reissun kommelluksistakin on jäänyt hauskoja muistoja. Tulen tekemiseen meni toista tuntia, sillä puut olivat litimärkiä. Ne kyllä syttyivät useasti, mutta tuli ei tahtonut jäädä palamaan.

Miten kuvailisit itseäsi?

Olen tällainen pieni ja pippurinen sekä myös ihan iloinen ihminen.

Missä tilanteissa olet parhaimmillasi?

Semmoisessa hyvässä tekemisen meiningissä, kun on päällä pieni kiire tai stressi. Jos ei ole mitään tekemistä, olen vähän rauhaton. Olen parhaimmillani myös ihmisten kanssa.

Minulla on hyvä asenne, ja olen avoin uusille asioille.

Mitkä ovat vahvuuksiasi?

Kysyin tätä työkaveriltani, ja hänen mielestään vahvuuteni on ennakkoluulottomuus. Minulla on hyvä asenne, ja olen avoin uusille asioille.

Metsäinen tuoksu, josta pidät?

Suopursun tuoksu. Pidän rämeistä muutenkin.

Paras paikka maailmassa?

Tunturin huippu Lapissa. Siellä on tilaa hengittää, saa katsella kauniita maisemia eikä ole kiire minnekään.

Miten haluat olla mukana luomassa metsän tulevaisuutta?

Kyllä se lähtee työstäni eli metsänomistajien neuvomisesta. Metsätilalla olisi hyvä olla hoitoa vaativien taimikoiden lisäksi harvennusikäistä metsää ja uudistushakkuulle kypsiä kohteita. Olisi myös mukava päästä luomaan lisää sekametsiä.

Mistä haaveilet?

Omakotitalosta maalla.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehden numerossa 3/2025.