1. Puulajin valinta
Taimia istutettaessa on tärkeää tiedostaa eläin- ja hallatuhojen riskit. Runsas hirvikanta on ohjannut metsän yksipuoliseen rakenteeseen, kun kuusta istutetaan usein eniten.
Kuusi kestää sorkkaeläinten syömistä parhaiten ja on siten varmin istutettava. Lehtipuista tammi kestää hirvituhoja paremmin kuin koivu ja pysyy elossa, vaikka sen latvat syödäänkin.
Tuottoisa rauduskoivu kasvaa nopeasti. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa maaperää, sillä lehtikarike vähentää happamuutta.
Metsässä tulisi viljellä monipuolisesti eri puulajeja. Se auttaa varautumaan myös ilmastonmuutokseen.
2. Suojaaminen
Taimien suojaustarve jatkuu melko pitkään. Jalostettu rauduskoivu singahtaa parhailla kasvupaikoilla melkein metrin korkeuteen yhdessä kesässä. Hirvi yltää syömään taimia noin kahden metrin korkeudesta, talvisin lumen päältä korkeammaltakin.
Taimet voi suojata ensimmäisinä vuosina niiden kokoon nähden sopivilla suojaputkilla. Niiden on oltava riittävän vahvoja, jotta ne torjuvat jänikset, mutta ne eivät saa puristaa kasvavan taimen tyveä. Jos näin käy, putket täytyy poistaa.
3. Karkotteet
Markkinoilla on vain yksi puuntaimille soveltuva karkoteaine. Se on tehty pahalta haisevasta lampaanrasvasta. Rasvan haistaessaan hirvi luulee, että alueella on ihmisiä tai muita eläimiä. Aine myös maistuu pahalle.
Hirviä on paljon, samoin kauriita ja peuroja. Tuhoja vastaan taisteleminen onkin tarpeen monessa kohteessa. Kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa, jotta saa kasvatettua sopivaa puulajia sopivalla kasvupaikalla.
Juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehden numerossa 3/2025.