UPMMetsä

Kumppanina kokeneelle metsänomistajalle

Päivi Karhala on kokenut ja omatoiminen metsänomistaja Keski-Suomesta. UPM kumppanuusasiakkuuden ansiosta ammattilaisten apua on saatavilla aina, kun Karhala sitä tarvitsee.

 

Päivi Karhala astelee omaan metsäänsä Joutsan Leivonmäellä, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa Vaajakoskelta. Tunne on joka käynnillä yhtä hieno – puiden siimeksessä ajatus saa kulkea rauhassa menneissä ja tulevissa.

– Isäni oli aikanaan edistyksellinen ja teki sukupolvenvaihdoksen hyvissä ajoin. Veljestäni tuli Karhalan tilan isäntä ja me tyttäret saimme omat metsäpalstat jo nuorina. Itse olin silloin 24-vuotias, Karhala muistelee.

Isä jatkoi metsien hoitamista, ja myöhemmin Karhala innostui siihen itsekin. Hän teetti metsäsuunnitelman, opetteli kursseilla raivaussahan ja moottorisahan käyttöä, hankki omat työvälineet ja on sen jälkeen pystynyt tekemään metsässään töitä itsenäisesti.

– UPM:stä on ollut tässä se hyöty, että sieltä on aina tarvittaessa löytynyt ammattilainen, johon tukeutua ja jonka kanssa suunnitella tulevia töitä. Arvostan erityisesti juuri henkilökohtaista palvelua, Karhala sanoo.

Karhala käy UPM:n metsäasiakasvastaavansa kanssa kerran vuodessa kiertelemässä metsiään ja kokee tulleensa hyvin kuulluksi toiveineen ja tavoitteineen. Karhala on tehnyt itse töitä omassa metsässään ja toisaalta teettänyt muun muassa lannoitusta, ojien parannusta, perkausta ja metsäautotien kunnostusta.

Paperitöissä on apua Karhalan omasta työstä tilintarkastajana, kun esimerkiksi metsäalan verotus on sitä kautta jo tuttua. Oman metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvään verotukseen Karhala arvelee ottavansa silti ammattilaisen avuksi, kun metsätilan siirtäminen lapsille alkaa toden teolla olla ajankohtaista.

Hakkuiden suhteen elää jo isän peruja oleva ajatus, että metsään pitää investoida ja sen eteen on tehtävä töitä. Toisaalta metsästä pitää saada tuottoa jatkuvasti ja kestävästi, tulevienkin sukupolvien etua ajatellen. Viitisen vuotta sitten istutetussa kuusitaimikossa jatkuvuus näkyy aivan käytännössä.

– Istutimme nämä neljä hehtaaria yhdessä tyttäreni, poikani ja miniäni kanssa. Kova urakka – ensimmäisenä päivänä meillä oli ammattimetsuri opettamassa pottiputken käyttöä, mutta muuten teimme työn itse. Olen kieltämättä ylpeä siitä, miten ahkerasti lapseni jaksoivat osallistua istutustalkoisiin.

Kuusitaimikossa kasvaa myös vadelmaa, jota Karhala sekä rakastaa että vihaa. Loppukesällä hän kerää ensin huolellisesti vadelmat talteen ja polkee sitten kasvien varret mataliksi taimia tukahduttamasta.

– Näyttäisi siltä, että minä ja kuusentaimet olemme nyt voittaneet taistelun vadelmia vastaan, Karhala toteaa tyytyväisenä.

Päivi Karhala omassa metsässään: ”Hiellä, tuskalla ja rakkaudella istutettu.