Petolintujen suojelun mallialue UPM:n metsään Janakkalaan

11/09/2022 08:00:20

Sääksisäätiön ja UPM:n tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä petolintujen suojelun mallialue UPM:n omistamalle Harvialan metsäalueelle Janakkalassa. Alueen koko on noin 8 000 hehtaaria. Yhteisenä päämääränä on petolintujen suojelun ja metsätalouden yhteensovittaminen. Yhteistyö on osa UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa.

Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2022 aikana aloitettiin alueen petolintujen pesintätietojen maastokartoitus. Havainnot haukkojen risupesistä ja pöllönpönttöjen sijainnit tallennetaan UPM:n tietojärjestelmään. Toisessa vaiheessa suunnitellaan metsäalueelle haukkojen (mehiläishaukka, kanahaukka ja hiirihaukka) tekopesäverkosto ja rakennetaan tekopesiä sekä suojelumetsäkohteille että metsätalouskäytössä oleviin metsiin. Harvialan metsäalueen petolintureviirejä seurataan vuosittain ja seurannassa raportoidaan asutut reviirit, pesintöjen onnistuminen ja erityisesti pesinnät tekopesissä.

UPM:n pitkäaikainen yhteistyö Sääksisäätiön kanssa on ollut menestys, sillä aiemmin uhanalainen sääksikanta on saatu elvytettyä mm. rakentamalla sääksille lukuisia tekopesiä yhtiön maille. Nyt jatkettavalla yhteistyöllä voidaan helpottaa myös muiden uhanalaistuneiden petolintujen ahdinkoa.

Kesällä 2022 petolintujen reviirikartoituksissa Harvialassa löytyi kolme asuttua kanahaukkareviiriä ja kaksi varpushaukkareviiriä, mutta todellisuudessa asuttuja petolintureviirejä on enemmän, kunhan etsintöjä tehostetaan. Viirupöllöjä on tutkittu Harvialan alueella 1950-luvulta asti ja nykyisin metsissä on 32 viirupöllönpönttöä. Helmipöllöstä on tullut harvinaisuus Etelä-Suomessa syistä, joita ei tunneta riittävästi. Sääksisäätiö kokeilee, voidaanko siihen vaikuttaa asettamalla metsiin pönttöjä, joihin näätä ei pääse kiipeämään.

”Tällä alueella pystymme yhdistämään tärkeän petolintujen suojelun sekä metsätalouden toimenpiteet. UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaan kuuluvan yhteistyön toivotaan osoittavan, että myös talousmetsien luonnonhoidon keinoin pystytään turvaamaan petolintureviirien rakennepiirteet ja samalla hyödyntämään osa puustosta metsäteollisuuden tuotteisiin”, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.

”Sääksisäätiö on yleishyödyllinen yhteisö, joka edistää petolintujen suojelua ja siihen liittyvää tutkimusta. Teemme yhteistyötä Luonnontieteellisen keskusmuseon Petolintuseurannan kanssa, joka kokoaa vuosittain petolinturengastajien tiedot yhteen ja informoi niistä Metsäkeskusta. Metsänomistaja saa tätä kautta tiedon maallaan sijaitsevasta petolinnun pesästä ja eri vaihtoehdoista pesän säästämiseksi”, kertoo Ilmari Häkkinen Sääksisäätiöstä.

Kestävän metsätalouden periaatteisiin on jo pitkään kuulunut luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Tänä päivänä UPM tekee entistä enemmän luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi, ja UPM on esimerkiksi asettanut tavoitteekseen parantaa Suomessa omien metsiensä monimuotoisuutta 2030 mennessä. Lajisuojelu on luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ydintä.

Lisätietoja antaa:
ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen, UPM Metsä, puh. 0400 152 416
Ilmari Häkkinen, Sääksisäätiö, puh. 0400 907 310

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?
Artikkeli | 4 min

Miksi metsää kannattaa lannoittaa?

Lue lisää
UPM:n metsät ovat keskimääräistä monimuotoisempia
Artikkeli | 8 min

UPM:n metsät ovat keskimääräistä monimuotoisempia

Lue lisää
UPM sääksen matkassa kohti monimuotoisempaa metsäluontoa
Blogi | 4 min

UPM sääksen matkassa kohti monimuotoisempaa metsäluontoa

Lue lisää