UPMMetsä
  • Tietoa ja tapahtumia
  • Uutiset
  • 120-vuotias höyryhinaaja s/s Hurma vetää tukkilautan Kaukaan tehtaalle 50 vuoden tauon jälkeen

120-vuotias höyryhinaaja s/s Hurma vetää tukkilautan Kaukaan tehtaalle 50 vuoden tauon jälkeen

08/17/2022 09:00:21

UPM:n omistama höyryhinaaja s/s Hurma juhlii perjantaina 19. elokuuta 120-vuotista historiaansa Saimaalla ja Suomenlahdella. Syntymäpäivänsä kunniaksi Hurma palaa hetkeksi alkuperäiseen työhönsä, kun se vetää tukkilauttaa Lappeenrannan Riutansalmesta Kaukaan tehtaalle, jonne ei ole saapunut puuta höyrylaivan hinaamana 50 vuoteen.

Hinaajan ja lautan arvioidaan alittavan Luukkaansalmen sillan noin klo 12, jolloin perinteikästä puunuittoa voi seurata sillalta katsellen. Myös UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen on seuraamassa tapahtumaa:

”Haluamme järjestää pienen, näytösluontoisen tukkilautan hinaamisen s/s Hurmalla sen 120-vuotisen historian muistelemiseksi. Uitto on edelleen tärkeä osa UPM:n puulogistiikkaa, mutta höyrylaivat siinä on korvattu jo 1960-luvulta alkaen tehokkaammilla aluksilla”, Korhonen kertoo.

Uitto oli avainasemassa Itä-Suomen metsäteollisuuden kehittymisessä. Eri metsäteollisuusyritykset omistivat satoja höyryaluksia käsittäneen laivaston, joka uitti raaka-ainetta pitkiä matkoja ylävesiltä eteläisen Saimaan tehtaille.

Yksi tehtaista oli Lappeen pitäjän Varkaansaaressa, lähelle Saimaan kanavan suuta, jonne Aktiebolaget T. & J. Salvesen rakensi höyrysahan vuonna 1891. Vuonna 1902 sahayhtiö osti Viipurin Konepajan konkurssipesältä samana vuonna valmistuneen, 23-metrisen hinaajahöyrylaivan, joka sai nimen Hurma. Toukokuussa 1903 Hurma alkoi hinata tukkilauttoja eri puolilta Saimaata ja jatkoi siinä työssä noin 70 vuotta. Vuodesta 1975 alkaen Hurma on toiminut UPM:n ja sen edeltäjäyhtiöiden edustuslaivana.

Lähempää tutustumista varten UPM järjestää avoimet ovet Hurmalla perjantaina klo 18–20 ja lauantaina klo 12–14 Lappeenrannan matkustajasatamassa. Tervetuloa tutustumaan ja tapaamaan Hurman miehistöä!

Lisätietoja antaa:
Logistiikkapäällikkö Esa Korhonen, UPM Metsä, puh. 0400 366 991

Hinaajahöyrylaiva Hurman historia

Sahayhtiö T. & J. Salvesen osti 1.11.1902 tehdyllä kauppakirjalla Viipurin Konepajan konkurssipesältä samana syksynä valmistuneen 23-metrisen hinaajahöyrylaivan, joka sai nimen Hurma. Ei ole tiedossa, kuka oli aluksen tilannut vai oliko se tehty konepajan laskuun.

Norjalais-skotlantilaisomisteinen Aktiebolaget T. & J. Salvesen oli rakentanut vuonna 1891 höyrysahan Lappeen pitäjän Varkaansaareen, lähelle Saimaan kanavan suuta. Vuosisadan vaihteessa tämän Lauritsalan sahan tuotanto oli noin 5 000 standarttia eli 20 000 m3. Lisäksi Salvesenilla oli toinen, pienempi saha Härskiänsaaressa Joutsenossa. Sahojen vuotuinen tukkitarve oli lähes 0,5 milj. tukkia. Lauritsalan saha uusittiin vuonna 1906 ja uudelleen neljä vuotta myöhemmin, minkä jälkeen Salvesenin sahojen tuotanto nousi enimmillään 15 000 standarttiin.

Tukkien sekä sahatavaraproomujen hinaamista varten sahayhtiöllä oli ennen Hurmaa neljä hinaajaa tai varppaajaa ja niiden määrä kasvoi vielä tästäkin. Hurman tehtäväksi tuli toukokuusta 1903 alkaen hinata Salvesenin tukkilauttoja eri puolilta Saimaata sahoille Etelä-Saimaalla. Eniten lauttoja hinattiin Pielisjoen suulta Joensuusta. Tätä työtä Hurma jatkoi noin 70 vuotta.

Joulukuussa 1916 Salvesen-yhtiö myi liiketoimintansa Oy Kaukas Ab:lle, jolla oli tuolloin kaksi selluloosatehdasta, saha ja rullatehdas Lauritsalassa, Saimaan kanavan länsipuolella. Kaupan myötä siirtyi Kaukaan omistukseen myös kahdeksan höyrylaivaa, yli 50 lotjaa ja proomua sekä muuta laivauskalustoa. Kesällä 1920 Kaukas teki toisen ison saha- ja laivakaupan, kun yhtiö osti joensuulaisen sahayhtiön Oy Gustaf Cederberg & Co:n. Kauppaan sisältyi myös Cederbergin laivauskalusto, seitsemän höyryhinaajaa sekä kymmeniä lotjia. Sittemmin Kaukaan laivastoon ehti kuulua noin 30 höyryhinaajaa, muutamia höyrylotjia sekä pitkälti toista sataa lotjaa ja proomua. Ajoittain käytettiin myös vuokrakalustoa.

Myös Hurma sai ”korsteeniinsa” Kaukaan kolme valkoista rengasta, joiden päälle oli kiinnitettynä punainen rulla. Työ jatkui entisenlaisena lauttojen hinaamisena. Hurman perässä oli yleensä 300–400 tukkinippua tai pinotavaraa runsaat 500 nippua. Miehistöä laivassa oli 8–9 sekä emäntä. Halkoja alus kulutti runsaat toista mottia tunnissa, väliin enemmänkin. Halkoja varten aluksen kyljessä oli pienehkö proomu, ”eväskontti”. Hinaukset jatkuivat lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1969, jolloin Kaukaan puunhankinta siirtyi neljän itäsuomalaisen metsäyhtiön perustamalle Tehdaspuu Oy:lle. Rullan kuva vaihtui Tehdaspuun liikemerkkiin.

Tuossa vaiheessa valtaosa Saimaan yhä kasvaneista lauttahinauksista oli siirtynyt dieselhinaajien hoitoon. Niin oli tehty myös Kaukaalla ja niin jatkui Tehdaspuusakin. Hurmaa ei kuitenkaan dieselöity, vaan se jatkoi höyrylaivana, joskin työt vähenivät kaiken aikaa. Viimeisen ”kunnon” lauttansa Hurma hinasi Lauritsalaan lokakuussa 1973.

Vuodesta 1975 alkaen Hurma on ajanut yksinomaan ”huvia”, eli toiminut aluksi Tehdaspuun, sittemmin UPM:n edustuslaivana. Laivalla on kuljetettu yhtiön vieraita ja asiakkaita, erityisesti metsäpalveluasiakkaita Saimaalla. Onpa laiva ehtinyt käymään Helsingissäkin. Lisäksi Hurma on osallistunut useimpiin Suomen Höyrypursiseuran Saimaan regatoihin.

Hurmaan on tehty vuosien varrella iso joukko uudistuksia. Jo vuonna 1909 siihen vaihdettiin uusi höyrykone (216 ihv) ja -kattila (tulipinta 85 m2) samaisella Viipurin Konepajalla, joka oli saanut uuden omistajan. Samalla laivan kansirakenteet uusittiin puolitoistakerroksisiksi. Talvella 1935 Hurma peruskorjattiin täydellisesti Kaukaan Lauritsalan telakalla. Siitä tehtiin jäänmurtaja-hinaaja. Runkoa levennettiin ja vahvistettiin sekä siihen rakennettiin erityinen jääkeula. Samalla kansirakenteet uusittiin nykyiseen ”ison laivan” muotoonsa. Jo tätä ennen Hurma oli ollut usein kevään ensimmäinen alus Lauritsalan vesillä, mutta tämän jälkeen ”jäätehtävät” lisääntyivät. Kovimmillaan Hurma oli talvella 1941, jolloin se yhdessä Kaukaan Rauhan kanssa joutui pitämään – armeijan laskuun - väylää auki Etelä-Saimaalla Joutsenon ja Lappeenrannan välillä. Se päättyi maaliskuun lopulla Hurman potkuriakselin katkeamiseen.

Talvella 1965 alus muutettiin öljylämmitteiseksi, mikä merkitsi miehistön pienentymistä kahdella lämmittäjällä. Alus palautettiin kuitenkin takaisin haloille vuonna 1997. Koko elämänsä ajan Hurmasta on pidetty hyvää huolta, mikä myös näkyy.

Hurmalle on ehtinyt 120 vuodessa tapahtua monenlaista, havereitakin. Niistä kerrotaan vuonna 1995 julkaistussa kirjassa ”Hurma ja Kaukaan muut höyrylaivat”.

120-vuotias Hurma on yhä huippukunnossa
Artikkeli | 5 min

120-vuotias Hurma on yhä huippukunnossa

Lue lisää
Metsätuholain päivityksellä varaudutaan muuttuvaan ilmastoon
Blogi | 5 min

Metsätuholain päivityksellä varaudutaan muuttuvaan ilmastoon

Lue lisää
Muista 3 asiaa, kun vierailet metsätyömaalla
Artikkeli | 1 min

Muista 3 asiaa, kun vierailet metsätyömaalla

Lue lisää