UPM on suunnitellut hakkuut kolmelle metsäkohteelle, joilta Savo-Karjalan Luontoliitto on tehnyt havaintoilmoituksia uhanalaisista lajeista. FSC-standardi vaatii metsänomistajaa turvaamaan tiedossaan olevien valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymien elinolosuhteiden säilymisen. UPM aloittaa kyseisillä alueilla hakkuut, joissa on huomioitu näiden kohteilta ilmoitettujen uhanalaisten lajien elinolosuhteiden säilyminen esimerkiksi säästöpuuryhmillä ja niiden poltoilla sekä lahopuun säästämisellä.
Tapio Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsäkeskuksen yhteisen Lajiturva-hankkeen asiantuntijoita tutustui UPM:n kutsumana edellä mainittuihin kohteisiin kesäkuussa 2020, ja kahden päivän aikana etsittiin lajiesiintymiä sekä haettiin ratkaisumalleja lajien säilymiseksi metsätaloustoimenpiteissä.
”Lajiturva-hankkeen tavoitteena on kohdentaa lajien esiintymätietojen avulla metsän- ja luonnonhoidon ratkaisuja, joilla voidaan turvata uhanalaisten ja vähenevien lajien esiintymiä ja elinympäristöjä talousmetsissä”, kertoo lajiturvahankkeen asiantuntija Lauri Saaristo Tapio Oy:stä.
Asiantuntijoiden ehdotusten ja maastossa käytyjen keskustelujen perusteella hakkuusuunnitelmiin sisällytettiin isot säästöpuuryhmät, joissa on eri-ikäistä lahopuuta sekä kaatuneita kuusia juurakkoineen muun muassa aarnisammalelle. Lisäksi hakkuusuunnitelmiin sisällytettiin säästöpuuryhmien poltto, sillä esimerkiksi havaitut kastanjasuomujäkälä, palosuomujäkälä ja ryväsjäkälä elävät palokannoilla valoisassa ympäristössä.
Auditoija: UPM:n ehdottamat toimenpiteet Suomen FSC-standardin vaatimusten mukaisia
Suunnitelmien tarkennuksen jälkeen DNV GL – Business Assurance Finland Oy Ab teki maastossa ulkoisen FSC-auditoinnin lokakuussa 2020 kaikilla kohteilla. Maastokatselmuksen jälkeen auditoija ilmoitti, että UPM:n ehdottamat toimenpiteet ovat Suomen FSC-standardin vaatimusten mukaisia, ja ne voidaan toteuttaa suunnitellusti.
”Yhteistyö eri tahojen välillä on erittäin tärkeää uhanalaisten lajiemme suojelemiseksi. Se, että eri lajien elinympäristöjä turvataan, ei tarkoita aina täyssuojelua. Ennen kaikkea suuri merkitys on jatkuvasti kehittyvällä talousmetsien luonnonhoidolla, johon kuuluvat mm. säästöpuut, lahopuun lisääminen, vesistöjen suojavyöhykkeet, riistatiheiköt, jatkuvan kasvatuksen menetelmät sekä sekametsien suosiminen”, sanoo UPM Metsän itäisen alueen metsätalouspäällikkö Panu Mielonen.
Lisää tietoa: Uhanalaisten lajien turvaamisen pähkinöitä purtavaksi – Lajiturva-hanke maastoutui Pohjois-Karjalaan
Lisätietoja antavat:
metsätalouspäällikkö Panu Mielonen, UPM Metsä, puh. 040 749 8766
ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen, UPM Metsä, puh. 0400 152 416