Rauduskoivu

Suomen kansallispuu rauduskoivu on tärkeä puulaji suomalaisille metsäekosysteemeille. Se tarjoaa, sekä elinaikanaan että lahotessaan, tärkeitä elinympäristöjä monille eliölajeille.

Rauduskoivu on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on tavallisesti yksi- ja suorarunkoinen, kookas 8–25-metrinen puu. Yleensä rauduskoivu elää 100–120-vuotiaaksi, mutta alkaa usein lahota jo aikaisemmin.

Nuoressa puussa tuohi on hohtavan valkoista ja mustajuovaista, mutta vanhemmiten se muuttuu tyvestä paksuksi ja rosoiseksi kaarnaksi. Lehti on 3–7 cm pitkä, kolmiomainen, pitkäsuippuinen ja laidoiltaan kaksoissahalaitainen.

Rauduskoivu on pioneeripuu, joka valtaa hakkuualan ensimmäiseksi. Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa, valoisissa metsissä. Nopeakasvuinen rauduskoivu on taloudellisesti Suomen kolmanneksi tärkein puulaji. Varsinkin istutettujen koivikkojen vaivana ovat usein myyrät ja hirvet.

Koivun vaalea, tasa-aineinen, tiivis, keskiraskas, luja ja kimmoisa puuaines on huonekalupuuna arvostettu. Koivua käytetään vanerin raaka-aineena ja paperin valmistukseen. Hyvän lämpöarvonsa vuoksi koivu on suosittu polttopuu ja tuohi paras sytyke. Saunavihtaan sopivat parhaiten rauduskoivun lehdet, ja punoksiksi hieskoivun sitkeät oksat. Koivu on myös ksylitolin raaka-aine.

Vårtbjörk, Silver birch, Betula pendula

UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle
Blogi | 4 min

UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle

Lue lisää
Puukaupassa ja metsäpalveluissa valoisat syysnäkymät
Blogi | 4 min

Puukaupassa ja metsäpalveluissa valoisat syysnäkymät

Lue lisää
120-vuotias Hurma on yhä huippukunnossa
Artikkeli | 5 min

120-vuotias Hurma on yhä huippukunnossa

Lue lisää