Uuden lain myötä uudistushakkuun ikä- ja järeyskriteerit poistuivat. Metsänomistaja voi itse päättää missä kasvuvaiheessa metsänsä hakkaa. Metsänomistaja voi myös valita kasvattaako hän metsäänsä tasaikäisrakenteisena vai eri-ikäisrakenteisena, eli käsitteleekö metsäänsä perinteisillä harvennus- ja uudistushakkuilla vai käyttääkö kasvatushakkuina poiminta- ja pienaukkohakkuita.
Metsän uudistamisvelvoite on ennallaan eli uuden taimikon perustamistoimenpiteistä ja nuoren taimikon jälkihoidosta tulee huolehtia. Taimikon perustamisessa käytettävä puulajivalikoima kasvoi. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun riittävän tiheässä ja tasaisesti jakautuneessa taimikossa taimien keskipituus on 0,5 metriä. Taimikko tulee saada aikaan eteläisessä Suomessa 10 ja keskisessä Suomessa 15 vuodessa. Taimikon perustamisilmoitusta ei enää tarvitse tehdä.
Uudesta metsälaista on myös poistettu katselmusmenettely sekä uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi säädetty vakuusmenettely.
Uusina erityisen tärkeinä elinympäristöinä on suojeltu metsäkorte- ja muurainkorvet. Erityisen tärkeissä luontokohteissa voi tehdä varovaisia toimenpiteitä, joissa kohteen ominaispiirteitä säilytetään tai niitä vahvistetaan.
Metsälaki
Suomen metsien hoitoa ja käyttöä säätelee metsälaki. Uudistettu metsälaki astui voimaan vuoden 2014 alusta. Lakimuutoksella haluttiin lisätä metsänomistajien omaa päätäntävaltaa metsiensä käytöstä ja vaikuttaa positiivisesti metsien hoitoon sekä monimuotoisuuteen.
